.png){kind=icon}
Cortana on Microsoftin virtuaaliassistentti, joka mm. kuuntelee käskyjä ja toteuttaa niitä, vaikkapa seuraa lentosi aikataulua, tekee laskelmia tai kerää kuvista tärkeitä tietoja talteen. Skype-translator puolestaan on suunniteltu puhutun tai kirjoitetun tekstin kääntämiseen reaaliajassa. Molemmat palvelut ovat hienoja osoituksia tekoälyn hyötykätöstä ja niiden on tottakai luonnollista käsitellä äänitallenteita.
Myös näiden palveluiden on kuitenkin tärkeää kertoa tarkasti ja totuudenmukaisesti, kuinka niiden keräämiä henkilötietoja käsitellään. Lähes kaikki isoimmat teknologiajätit ovat olleet viime aikoina uutisissa siitä, että tallenteita onkin käsitelty myös imisten toimesta, tietosuojaviestinnän puhuessa vain automaattisesta käsittelystä.
Tekoälyratkaisua on esimerkiksi valvottu välillä ihmissilmin, tarkistettu vaikkapa litteroinnin onnistumista tai kuullunymmärtämistä. Tätä tekoälyn kehittäminen toki luonnollisesti vaatii. Tietosuojaselosteissa on kuitenkin puhuttu vain yleisimmästä tapauksesta, eli automaattisesta tallenteiden käsittelystä, koska selkäpiitä voi ymmärrettävästi karmia tieto siitä, että joku kuuntelee heidän yksityisiä keskustelujaan. Vaikka tätä kuinka laadunvalvontatarkoituksilla perusteltaisiinkin.
Tietosuojaviestinnän tulisi olla kuin minkä tahansa yritysviestinnän - selkeää ja asiaanmenevää. Jostain syystä tietosuoja-asioissa kuitenkin tyydytään edelleen juridiseen pyörittelyyn ja asiakkaita eniten kiinnostavien kohtien piilotteluun tekstin syövereihin, vaikka siitä on tulkin mielestä selkeästi useammin enemmän haittaa kuin hyötyä.
Tietosuojaviestinnässä täytyy eritellä kaikki käsittelyn tarkoitukset selkeästi, ymmärrettävästi ja tiivisti esitettynä. Isoilla toimijoilla ja arkaluonteisten tietojen äärellä tällaiset puutteet tulevat esille hyvin nopeasti.
.png){kind=icon}
Microsoft päätti muutokseen jälkeen jatkaa tietojen manuaalista käsittelyä, tästä ainoastaan lisättiin maininta selosteisiin. Muut teknologiajätit ovat laittaneet manuaalisen käsittelyn (ainakin väliaikaisesti) halttiin.
Jos käyttäjälle kerrottaisiin, että tällaista käsittelyä tehdään, ja kysyttäisiin vaikka keskustelun jälkeen voiko tätä tallennetta laadunvalvontaan käyttää, olisiko ongelmaa ollenkaan? Tietosuoja- ja tietovuotoasioissa avoimuus ongelmien sattuessa on usein paras puolustus - peittely ja ihmisten tietoinen huijaaminen johtavat pahimpiin mainevahinkoihin.
Tulkki suosittelee selkeää, maanläheistä tietosuojaviestintää. Tämä saatta syntyä paremmin sen henkilön kynästä, joka ymmärtää käsittelyn tarkoitukset ja asiakasnäkökulman, ei välttämättä juristilta. Selosteen tarkoitus on kertoa ihmiselle, kuinka hänen tietojaan käsitellään, ei suojata organisaation takamusta.
Löpertely pois tietosuojaviestinnästä ja asiat esille. Fontteja ja korostuksia käyttöön, kuviakin vaikka mukaan. Ihmiset ovat tottuneet odottamaan puuduttavan pitkiä selosteita, mutta yllättyvät positiivisesti erilaisesta, asiakasta kunnioittavasta viestinnästä. Kysykää vaikka asiakkaalta, onko seloste tarpeeksi selkeä ja mitä kysymyksiä herää, ja nostakaa nämä asiat kärkeen.
.png)
