Hallintayhteyksien suojauskessa huomioidaan, miltä osin hallintayhteyden kautta pystytään vaarantamaan salassa pidettävät tiedot. Useimmat hallintayhteystavat mahdollistavat pääsyn salassa pidettävään tietoon joko suoraan (esim. tietokantaylläpito pääsee yleensä tarvittaessa tietokannan sisältöön) tai epäsuoraan (esim. verkkolaiteylläpito pystyy yleensä muuttamaan tietojärjestelmää suojaavia palomuurisääntöjä).

Kun hallintayhteys mahdollistaa suoran tai epäsuoran pääsyn salassa pidettävään tietoon, tulisi hallintayhteys ja siihen käytettävät päätelaitteet rajata lähtökohtaisesti samalle suojaustasolle kuin tietojenkäsittely-ympäristökin. Laitteilla tarkoitetaan tässä järjestelmiä, joihin pitäisi olla hallintaoikeudet vain ylläpitäjillä tai vastaavilla. Tällaisia ovat tyypillisesti esimerkiksi palomuurit, reitittimet, kytkimet, langattomat tukiasemat, palvelimet, työasemat, ILO-hallintaliittymät ja Blade-runkojen hallintaliittymät.

Hallintayhteyksien suojaamiseksi:

• Tietojenkäsittely-ympäristöön ei ole yhteenliitäntää hallintayhteyksille muiden suojaustasojen ympäristöistä ilman viranomaisen ko. suojaustasoille hyväksymää yhdyskäytäväratkaisua
• Ko. suojaustason hallintatyöasema kytketään laitteeseen vain viranomaisen ko. suojaustasolle hyväksymän salausratkaisun kautta tilanteissa, joissa hallintaliikenne kulkee matalamman suojaustason ympäristön kautta
• Tilanteissa, joissa hallintaliikenne kulkee ko. suojaustason sisällä
• a) ko. suojaustason hallintatyöasema kytketään laitteeseen/liittymään fyysisesti (esim. konsolikaapeli), tai
• b) ko. suojaustason hallintayhteyden liikennekanava on muuten luotettavasti fyysisesti suojattu (esim. teknisesti suojatun turva-alueen sisäiset kaapeloinnit), tai
• c) ko. suojaustason hallintatyöasema kytketään laitteeseen/liittymään matalamman tason salauksella (esim. SSH, HTTPS, SCP) suojatulla yhteydellä
• Laitteisiin/liittymiin sallitaan hallintayhteydenotot vähimpien oikeuksien periaatteen mukaisesti vain hyväksytyistä lähteistä