Eri verkkolaitteille on määritetty omistajat, joiden vastuulla on varmistaa, että verkoissa käsiteltävät tiedot ja niihin liittyvät palvelut on suojattu luvattomalta pääsyltä. Vastuu verkkolaitteista on tarvittaessa erotettava muista liittyvistä vastuista.

Usein työntekijöiden halutaan pääsevän tietojärjestelmiin käsiksi mahdollisimman helposti - mistä ja milloin vain. Tietojen suojaamiseksi voidaan kuitenkin haluta estää tietojen paikallinen lataaminen itse ylläpidetyn verkon ulkopuolella, koska ei voida olla varmoja verkon turvallisuudesta.

Eristetään ympäristöt, joissa seuraukset voivat olla erittäin vahingollisia.

Kriittisten verkkopalvelujen tarvitsemat turvajärjestelyt, kuten turvallisuusominaisuudet, palvelutasot ja hallintavaatimukset, on huolellisesti määritelty ennakkoon. Verkkopalveluja ovat mm. liitännät, verkot ja verkon turvallisuusratkaisut (esim. palomuurit).

Verkkopalvelujen turvallisuusominaisuudet voivat olla mm. seuraavanlaisia:

• vaadittu turvallisuuteen liittyvä teknologia, kuten todennus, salaustekniikka ja verkkoyhteyden hallintakeinot
• verkkopalvelujen suojatun yhteyden edellyttämät tekniset parametrit
• verkkopalvelun käyttökriteerit, jotka rajoittavat pääsyä verkkopalveluun tai sovelluksiin tarvittaessa

Kun esimerkiksi tietoliikenneverkon vikasietoisuus on kriittistä, sitä voidaan parantaa entisestään hankkimalla verkon peruspalvelut useampaa reittiä ja useamman palveluntuottajan kautta.

Päätelaitteiden tietoturvanhallintajärjestelmän avulla voidaan vaatia päätelaitteilta haluttuja kriteerejä, ennen kuin niille sallitaan yhteys verkon resursseihin. Päätelaitteet voivat olla kannettavia tietokoneita, älypuhelimia, tabletteja tai alakohtaista erikoislaitteistoa.

Kriteerejä verkkoresurssien käytölle voivat olla mm. hyväksytty käyttöjärjestelmä, VPN- ja antivirus-järjestelmät sekä näiden päivitysten ajantasaisuus.

Langattoman verkon käyttö on suojattu riittävillä avaimilla ja yhteysliikenne verkon reitittimeen on salattu. Vieraskäyttöön tarkoitettu langaton verkko on eristetty yrityksen omasta sisäisestä verkosta.

Verkon käytöstä syntyy asianmukaista lokia, jotta mahdollistetaan tietoturvallisuuden kannalta olennaisten toimenpiteiden havaitseminen.

Verkkoliikenteen normaali tila (liikennemäärät, protokollat ja yhteydet) on tiedossa. Poikkeamien havaitsemiseksi on olemassa menettely, jolla verkkoliikenteen normaaliin tilaan nähden eroavat tapahtumat (esimerkiksi poikkeavat yhteydet tai niiden yritykset) pyritään havaitsemaan.

Organisaation verkoille on määritelty omistaja. Omistaja vastaa verkon rakenteen suunnittelusta ja sen dokumentoinnista.

Verkon suunnittelussa käytetään tarpeen mukaan erillisiä verkkoalueita. Verkkoalueet voivat olla määritelty mm.:

• luottamustason (esim. julkinen, työasemat, palvelin)
• organisaatioyksiköiden (esim. HR, taloushallinto)
• tai jonkin yhdistelmän mukaan (esim. palvelimen verkkoalue, joka on yhdistetty useisiin organisaatioyksiköihin)

Eriyttäminen voidaan toteuttaa joko fyysisesti erillisillä verkoilla tai loogisesti erillisillä verkoilla.