.svg)
.png){kind=icon}
.png){kind=icon}
.png){kind=icon}
.svg)
.png)
.svg)
.svg)
Näytä kaikki aiheet
.png)
Klikkaa itsesi yksittäisen vaatimuksen näkymään nähdäksesi kaikki kohtaan liittyvät sisällöt.
.png)
Tietoluokittelun avulla voidaan antaa tietoja käsitteleville henkilöille nopea näkemys siitä, miten kriittistä tietoa on kyseessä ja kuinka tietoa pitää käsitellä sekä suojata.
Käytetyt tietoluokat ja niitä vastaavat suojaustasot on määritelty. Tietoluokka määritellään analysoimalla kyseessä olevan tiedon luottamuksellisuus, eheys ja saatavuus sekä mahdolliset muut vaatimukset. Kullekin tasolle annetaan selkeä ja kuvaava nimi.
Tietoluokat voivat olla esimerkiksi seuraavia:
RAJOITETULTA paperitiedolta voidaan vaatia mm. seuraavia suojauksia:
RAJOITETULTA sähköiseltä tiedolta voidaan vaatia mm. seuraavia suojauksia:
Kehitystyötä koskevat yleiset pelisäännöt on laadittu ja ne on hyväksytty kehitystyön johtohenkilöiden toimesta. Sääntöjen toteutumista valvotaan kaikessa organisaatiossa tehtävässä kehityksessä ja ne katselmoidaan vähintään vuosittain.
Turvallisen kehittämisen politiikka voi sisältää mm. seuraavia asioita:
Turvallisen kehittämisen sääntöjen noudattamista voidaan vaatia myös avainkumppaneilta.
Riittämätön muutosten hallinta on yleinen syy tietojenkäsittelypalvelujen toiminta- ja turvallisuushäiriöille.
Organisaation on dokumentoitava muutostenhallintaprosessi, jota on noudatettava aina tehtäessä merkittäviä tietoturvallisuuten vaikuttavia muutoksia itse kehitettyihin digipalveluihin tai muihin tietojenkäsittelypalveluihin. Prosessi sisältää vaatimukset mm. seuraaville asioille:
Käsittelysopimuksella sidotaan henkilötietojen käsittelijän (kuten järjestelmätoimittajan) tekemisiä.
Meille voi olla tärkeää vastuuttaa tärkeää kumppania haluamallamme tasolla huolehtimaan mm. käytön valvonnasta (lokituksista) sekä tietojen palauttamisesta sopimuksen päättyessä haluamiemme toimintatapojen mukaan.
Koodin katselmointia, hyväksymistä ja julkaisua varten on määritelty yleiset säännöt ja niiden noudattamista valvotaan.
Säännöt voivat sisältää mm. seuraavia asioita:
Säännöillä pyritään hallitsemaan uuden ohjelmakoodin julkaisemiseen liittyviä riskejä.
Tuotantotiedon käyttöä olisi vältettävä testaustarkoituksissa. Mikäli luottamuksellisia tietoja käytetään testauksessa, seuraavia suojausmenettelyjä olisi käytettävä:
Testaukseen käytettävät tieto- ja muut aineistot olisi valittava huolellisesti ja niitä olisi suojattava.
Tuotantotietoa, joka sisältää henkilötietoja tai muuta luottamuksellista tietoa, ei tulisi käyttää testaustarkoituksiin.
Staattiset skannaukset koodiin ovat ensimmäinen askel riskialttiiden haavoittuvuuksien havaitsemiseksi. Kun palvelu on otettu käyttöön, se kuitenkin altistuu uudenlaisille hyökkäyksille (esim. cross-site scripting tai tunnistautumisen ongelmat). Näitä voidaan pyrkiä tunnistamaan tunkteutumistestauksella.
Organisaation tietoja voi käsitellä ainoastaan ennalta määritellyssä, luotetussa verkossa, tai hyödyntäen organisaation määrittämään VPN-palvelua.
Esimerkiksi kahvilan Wi-Fi -verkko on usein joko täysin salaamaton tai salasana on kaikille helposti saatavilla. Tällöin verkossa lähetetyt tiedot ovat alttiita vakoilulle. VPN-yhteys salaa tiedot verkon asetuksista riippumatta.
Organisaatio on määritelly prosessin, jonka perusteella tunnistetut tekniset haavoittuvuudet käsitellään.
Osa haavoittuvuuksista voidaan korjata suoraan, mutta merkittäviä vaikutuksia omaavat haavoittuvuudet tulisi dokumentoida myös tietoturvahäiriöinä. Merkittäviä vaikutuksia omaavan haavoituvuuden tunnistamisen jälkeen:
Määrittelyä turvallisuuden kannalta kriittisestä koodista eri palvelujen suhteen pidetään yllä. Uusia kriittisen koodin osasia pyritään jatkuvasti tunnistamaan ja uudet päivitykset tarkistetaan erityisen tarkasti kriittistä koodia koskevien muutosten suhteen. Tavoitteena on pitää turvallisuusheikkouksien todennäköisyys mahdollisimman pienenä.
Julkisten verkkojen kautta siirrettävää sovelluspalveluihin kuuluvaa tietoa on suojattava vilpilliseltä ja sopimuksen vastaiselta toiminnalta ja luvattomalta paljastumiselta ja muuttamiselta.
Käytämme vahvoja salaus- ja turvallisuusprotokollia (esim. TLS, IPSEC, SSH) suojaamaan luottamuksellisia tietoja niitä siirrettäessä julkisia verkkoja pitkin kehittämiemme IT-palvelujen yhteydessä.
Kehitettävänä, testauksessa ja tuotannossa olevia ohjelmistoja ajetaan eriytetyissä teknisissä ympäristöissä, jotta kehitystyön laatu voidaan varmistaa tuotantoympäristöä mukailevassa ympäristössä ja toisaalta tuotantoympäristöä ei häiritä keskeneräisellä kehityksellä.
Käyttäjien arkaluonteisia tai henkilökohtaisia tietoja ei kopioida ja käytetä kehitysympäristössä.
Pääsyä lähdekoodeihin ja niihin liittyviin muihin suunnitelmiin valvotaan, jotta estetään mm. luvattoman koodin lisääminen sekä vältetään tahattomat muutokset. Pääsyoikeuksia jaetaan tarve tietää -periaatteella, eikä esimerkiksi tukihenkilöstölle myönnetä rajattomia pääsyoikeuksia.
Lähdekoodin valvonta voidaan toteuttaa esimerkiksi tallentamalla kaikki koodi keskitetysti asiaan dedikoituun lähdekoodin hallintajärjestelmään.
Kehitysyksikkö ylläpitää itse kriteeristöä asioille, joiden täyttyessä tietty työtehtävä voidaan todeta valmiiksi. Kriteerit voivat sisältää mm. katselmointivaatimuksia, dokumentointivaatimuksia ja testausvaatimuksia.
Uutta koodia otetaan käyttöön vasta laajan ja ennalta määritellyt kriteerit täyttävän testauksen jälkeen. Testien olisi katettava käytettävyys, turvallisuus, vaikutukset muihin järjestelmiin ja käyttäjäystävällisyys.
Vaikka kehitystä ulkoistetaan, meillä säilyy vastuu asianmukaisten lakien noudattamisesta ja hallintakeinojen vaikuttavuuden todentamisesta.
Olemme määritelleet toimintatavat, joiden valvomista seuraamme ja noudattamista edellytämme koko ulkoistusketjussa. Käytännöt voivat sisältää mm. seuraavia asioita:
Organisaatio tekee säännöllisesti haavoittuvuusskannausta, jossa etsitään tietokoneista, työasemista, mobiililaitteista, verkoista tai sovelluksista tunnettuja haavoittuvuuksia. Skannausta on tärkeää tehdä myös merkittävien muutosten jälkeen.
On huomioitava, että haavoittuvaa lähdekoodia voi löytyä niin käyttöjärjestelmäohjelmistoista, palvelinsovelluksista, loppukäyttäjäsovelluksista, kuin esimerkiksi laiteohjelmistotason (firmware) sovelluksista sekä ajureista, BIOS:ista ja erillisistä hallintaliittymistä (esim. iLo, iDrac). Ohjelmistovirheiden lisäksi haavoittuvuuksia aiheutuu konfiguraatiovirheistä ja vanhoista käytänteistä, esimerkiksi vanhentuneiden salausalgoritmien käytöstä.
Aina hankittaessa uusia tietojärjestelmiä noudatetaan ennalta määriteltyä hankintaprosessia ja -sääntöjä. Sääntöjen avulla varmistetaan, että toimittaja pystyy takaamaan riittävän turvallisuustason järjestelmän tärkeys huomioiden.
Aina hankittaessa tai kehitettäessä uusia tietojärjestelmiä noudatetaan ennalta määritettyjä turvallisuussääntöjä huomioiden järjestelmän prioriteetti. Sääntöjen avulla varmistetaan, että tietojen käsittelyn turvallisuus järjestelmässä on varmistettu riittävin toimenpitein.
Määrätietoinen järjestelmäportfolion hallinta tarkoittaa selkeää kuvaa organisaation järjestelmäkokonaisuudesta, eri järjestelmien hyödyistä ja tulevista tarpeista.
Järjestelmäportfolion hallinnalla pyritään saavuttamaan mm.:
Organisaatio on määritellyt tärkeiltä kumppaneilta vaaditut sertifioinnit tai noudatettavat standardit. Yleisesti tunnistettuja digiturvaan liittyviä standardeja ovat mm.:
Esimerkiksi kumppanilta vaadittava sertifiointi voi tehostaa omaa kumppanihallintaa ja toimia hyvänä todisteena kumppanin tietystä tietoturva- tai tietosuojatasosta.
Alla näet tehtäviä, joiden avulla Digiturvamallissa tämän vaatimuksen toteutusta vastuutetaan ja jalkautetaan. Klikkaa itsesi tehtävän sivulle lukeaksesi toteutuksesta tarkemmin.
Aloita ilmaiseksi tutussa Microsoft Teams -ympäristössä.
Jos sinulla on kysymyksiä, varaa palaveri sinulle sopivaan ajankohtaan.
