Klikkaa itsesi yksittäisen vaatimuksen näkymään nähdäksesi kaikki kohtaan liittyvät sisällöt.
Salausratkaisujen tarpeellisuudesta päättäminen nähdään osana kokonaisprosessia, johon sisältyvät riskien arviointi ja muiden hallintatehtävien määrittely.
Organisaatio on laatinut yleisen salauspolitiikan, jota noudatetaan aina tietoa suojattaessa salauksen avulla.
Salauspolitiikka määrittelee:
Tarve tietää -periaatteella pääsyoikeus myönnetään ainoastaan sellaiseen tietoon, jota yksilö tarvitsee tehtävänsä suorittamiseen. Eri tehtävillä ja rooleilla on erilaiset tietotarpeet ja täten erilaiset pääsyprofiilit.
Tehtävien eriyttäminen tarkoittaa sitä, että ristiriidassa olevat tehtävät ja vastuualueet on eriytettävä, jotta vähennetään organisaation suojattavan omaisuuden luvattoman tai tahattoman muuntelun tai väärinkäytön riskiä.
Riittävien varmuuskopioiden avulla kaikki tärkeät tiedot ja ohjelmat voidaan palauttaa katastrofin tai tietovälinevian jälkeen. Tärkeä ensiaskel toimivassa varmuuskopioinnissa on tunnistaa, kenen vastuulla kunkin tiedon varmuuskopioiminen on. Varmuuskopioinnin vastuun selvittäminen on tieto-omaisuuden (järjestelmät, laitteisto) omistajien vastuulla.
Mikäli varmuuskopiointi on kumppanin vastuulla selvitämme:
Mikäli varmuuskopiointi on omalla vastuullamme selvitämme:
Kuvaamme tietojärjestelmälistauksen yhteydessä, minkä järjestelmien suhteen vastuu varmuuskopioinnin toteutuksesta on itsellämme. Organisaation omalla vastuulla olevat varmuuskopiointiprosessit on dokumentoitu ja jokaiselle on määritelty omistaja. Dokumentaatio sisältää mm.:
Järjestelmälokien kehityksen tulee pysyä järjestemän kehityksen mukana ja mahdollistaa esim. tarvittava häriötilanteiden selvitys. Kuvaamme tietojärjestelmälistauksen yhteydessä, minkä järjestelmien suhteen vastuu lokituksen toteutuksesta on itsellämme. Näiden järjestelmien suhteen dokumentoimme:
Organisaatio toteuttaa roolipohjaista pääsynhallintaa, jossa on ennakkoon määritetty eri suojattavalle omaisuudelle pääsyoikeusroolit, jotka oikeuttavat pääsyn. Roolien tiukkuuden tulisi heijastaa omaisuuteen liittyviä tietoturvariskejä.
Määrittelyn tueksi pitää harkita seuraavia asioita:
Organisaation on ylläpidettävä listaa käytetyistä tietojärjestelmistä sekä tietojärjestelmille nimetyistä omistajista. Omistaja vastaa järjestelmän tietojen täydentämisestä sekä mahdollisista muista tietoturvatoimenpiteistä, jotka liittyvät tiiviisti järjestelmään.
Järjestelmiin liittyvä dokumentaatio sisältää mm. seuraavia tietoja:
Tietojärjestelmästä vastaava taho määrittää järjestelmän käyttöoikeudet käyttäjien tehtäviin liittyen. Todellisten käyttöoikeuksien vastaavuutta suunniteltuun on valvottava ja oikeuksia uudelleenarvioitava säännöllisin aikavälein.
Pääsyoikeuksia katselmoitaessa on huomiotava lisäksi ylläpito-oikeuksien minimointi sekä tarpeettomien tunnusten sulkeminen.
Organisaatio on ennalta määritellyt tunnistautumistavat, joita työntekijöiden tulisi suosia tietojärjestelmiä käytettäessä.
Useita pilvipalveluita käyttäessään käyttäjä voi itse määritellä, millä tavalla hän palveluun tunnistautuu. Yksittäinen keskitetty tunnistautumistili (esim. Google- tai Office365-tili) voi auttaa sulkemaan iso määrä pääsyoikeuksia kerralla, kun tunnistautumistapana toimiva käyttäjätili suljetaan.
Varmuuskopioinnin tavoitteena on rajata menetettävän tiedon määrää ja pystyä palauttamaan tiedot tarpeeksi nopeasti ja luotettavasti.
Suojaustasoilla III-II toteutetaan seuraavat toimenpiteet varmuuskopioiden suojaamiseksi:
Varmuuskopioinnin tavoitteena on rajata menetettävän tiedon määrää ja pystyä palauttamaan tiedot tarpeeksi nopeasti ja luotettavasti.
Suojaustasolla IV toteutetaan seuraavat toimenpiteet varmuuskopioiden suojaamiseksi:
Ohjelmistohaavoittuvuuksien hallitsemiseksi suojaustasoilla III-II toteutetaan seuraavat toimenpiteet:
Merkittäviä muutoksia ovat mm. verkkotopologian muutokset, uusien järjestelmien käyttöönotot, vanhojen järjestelmien merkittävät päivitykset sekä palomuurien ja vastaavien suodatussääntöjen merkittävät muutokset.
Ohjelmistohaavoittuvuuksien hallitsemiseksi suojaustasolla IV toteutetaan seuraavat toimenpiteet:
Merkittäviä muutoksia ovat mm. verkkotopologian muutokset, uusien järjestelmien käyttöönotot, vanhojen järjestelmien merkittävät päivitykset sekä palomuurien ja vastaavien suodatussääntöjen merkittävät muutokset.
Etäkäytöllä tarkoitetaan organisaation toimitilojen ulkopuolelta tapahtuvaa tietojärjestelmien käyttöä esimerkiksi kannettavan tietokoneen kautta.
Suojastasojen III-II tietoja etäkäytettäessä:
Etäkäytöllä tarkoitetaan organisaation toimitilojen ulkopuolelta tapahtuvaa tietojärjestelmien käyttöä esimerkiksi kannettavan tietokoneen kautta.
Suojastason IV tietoja etäkäytettäessä:
Organisaatio on määritellyt kokonaisvastuun siitä, että salassapidettäviä tietoja käsitellään ainoastaan niiden käsittelemiseen soveltuvissa tiloissa.
Suojaustason III-II tietojen suhteen menetellään seuraavasti:
Organisaatio on määritellyt kokonaisvastuun siitä, että salassapidettäviä tietoja käsitellään ainoastaan niiden käsittelemiseen soveltuvissa tiloissa.
Suojaustason IV tietojen suhteen menetellään seuraavasti:
Järjestelmällisessä turvallisuustyössä muutosten vaikutukset on arvioitava ennakkoon, muutokset on dokumentoitava selkeästi ja toteutettava systemaattisesti.
Suojaustasolla II muutostenhallinnassa käytetään seuraavia toimintatapoja:
Järjestelmällisessä turvallisuustyössä muutosten vaikutukset on arvioitava ennakkoon, muutokset on dokumentoitava selkeästi ja toteutettava systemaattisesti.
Suojaustasoilla IV-III muutostenhallinnassa käytetään seuraavia toimintatapoja:
Kun hävitetään esimerkiksi paperiaineistoja, magneettisia kiintolevyjä, SSD-kiintolevyjä, USB-muisteja tai optisia medioita, hävittäminen on tärkeää suorittaa suunnitelluin menetelmin, jotta tietoja ei myöhemmin voida palauttaa edes osittain.
Tietojen turvalliseen hävittämiseen voidaan käyttää esimerkiksi tarpeeksi tarkkaa silppuamista sekä sitä tukevana suojauksena myös muita menetelmiä, joilla tietojen kokoaminen estetään luotettavasti (esimerkiksi silpun polttaminen tai kiintolevyn sulattaminen).
Suojaustason II tietoja hävitettäessä:
Kun hävitetään esimerkiksi paperiaineistoja, magneettisia kiintolevyjä, SSD-kiintolevyjä, USB-muisteja tai optisia medioita, hävittäminen on tärkeää suorittaa suunnitelluin menetelmin, jotta tietoja ei myöhemmin voida palauttaa edes osittain.
Tietojen turvalliseen hävittämiseen voidaan käyttää esimerkiksi tarpeeksi tarkkaa silppuamista sekä sitä tukevana suojauksena myös muita menetelmiä, joilla tietojen kokoaminen estetään luotettavasti (esimerkiksi silpun polttaminen tai kiintolevyn sulattaminen).
Suojaustason III tietoja hävitettäessä:
Kun hävitetään esimerkiksi paperiaineistoja, magneettisia kiintolevyjä, SSD-kiintolevyjä, USB-muisteja tai optisia medioita, hävittäminen on tärkeää suorittaa suunnitelluin menetelmin, jotta tietoja ei myöhemmin voida palauttaa edes osittain.
Tietojen turvalliseen hävittämiseen voidaan käyttää esimerkiksi tarpeeksi tarkkaa silppuamista sekä sitä tukevana suojauksena myös muita menetelmiä, joilla tietojen kokoaminen estetään luotettavasti (esimerkiksi silpun polttaminen tai kiintolevyn sulattaminen).
Suojaustason IV tietoja hävitettäessä:
Kirjaamisella tarkoitetaan aineiston elinkaaren (luonti, käyttö, jakelu, hävittäminen) rekisteröimistä. Usein tietojärjestelmät hoitavat lokikirjaukset sisäisillä prosesseilla, mutta manuaalista tietoa käsiteltäessä voidaan tarvita erillisia kirjauskäytäntöjä ja kirjaamoja.
Turvallisuustarkoituksia varten suojaustasojen III-II tiedoille on määritelty seuraavat menettelyt:
Suojaustasolla IV edellytetään ensimmäisen kohdan toteuttamista silloin, kun käsitellään suojaustasoon IV kuuluvia erityisiä henkilötietoryhmiä (esim. biometriset tiedot).
Tulostimet ja kopiokoneet tulkitaan tietojärjestelmiksi ja niiden tulisi siten täyttää ko. suojaustason vaatimukset sekä teknisen, fyysisen että hallinnollisen tietoturvallisuuden osalta.
Tulosteiden ja kopioiden suojaamiseksi toteutetaan seuraavat toimenpiteet:
Tulostimet ja kopiokoneet tulkitaan tietojärjestelmiksi ja niiden tulisi siten täyttää ko. suojaustason vaatimukset sekä teknisen, fyysisen että hallinnollisen tietoturvallisuuden osalta.
Tulosteiden ja kopioiden suojaamiseksi toteutetaan seuraavat toimenpiteet:
Kun salassa pidettäviä tietoja siirretään fyysisesti suojattujen alueiden ulkopuolella, pyritään tiedot ensisijaisesti siirtämään tietoverkon yli sähköisesti viranomaisen hyväksymillä salaustuotteilla suojattuina.
Jos edellä mainittua menettelyä ei käytetä:
Lisäksi suojaustasolla II toteutetaan alla mainitut toimenpiteet:
Kun salassa pidettäviä tietoja siirretään fyysisesti suojattujen alueiden ulkopuolella, pyritään tiedot ensisijaisesti siirtämään tietoverkon yli sähköisesti viranomaisen hyväksymillä salaustuotteilla suojattuina.
Jos edellä mainittua menettelyä ei käytetä:
Lisäksi suojaustasolla III toteutetaan alla mainitut toimenpiteet:
Kun salassa pidettäviä tietoja siirretään fyysisesti suojattujen alueiden ulkopuolella, pyritään tiedot ensisijaisesti siirtämään tietoverkon yli sähköisesti viranomaisen hyväksymillä salaustuotteilla suojattuina.
Jos edellä mainittua menettelyä ei käytetä:
Lisäksi suojaustasolle IV toteutetaan alla mainitut toimenpiteet:
Aineiston sähköinen välitys kattaa esimerkiksi puhelimen, faksin, sähköpostin, pikaviestimet ja muut vastaavat tietoverkon kautta toimivat tiedonsiirtomenetelmät.
Sähköisen tietojen välittämisen turvaamiseksi organisaatio toteuttaa seuraavat toimenpiteet:
Hallintapääsy tapahtuu rajattujen, hallittujen ja valvottujen pisteiden kautta.
Hallintayhteyksien suojauksessa huomioidaan, miltä osin hallintayhteyden kautta pystytään vaarantamaan salassa pidettävät tiedot. Useimmat hallintayhteystavat mahdollistavat pääsyn salassa pidettävään tietoon joko suoraan (esim. tietokantaylläpito pääsee yleensä tarvittaessa tietokannan sisältöön) tai epäsuoraan (esim. verkkolaiteylläpito pystyy yleensä muuttamaan tietojärjestelmää suojaavia palomuurisääntöjä), mikä tekee näistä erityisen houkuttelevan kohteen myös pahantahtoisille toimijoille.
Kun hallintayhteys mahdollistaa suoran tai epäsuoran pääsyn salassa pidettävään tietoon, tulisi hallintayhteys ja siihen käytettävät päätelaitteet rajata lähtökohtaisesti samalle suojaustasolle kuin tietojenkäsittely-ympäristökin. Laitteilla tarkoitetaan tässä järjestelmiä, joihin pitäisi olla hallintaoikeudet vain ylläpitäjillä tai vastaavilla. Tällaisia ovat tyypillisesti esimerkiksi palomuurit, reitittimet, kytkimet, langattomat tukiasemat, palvelimet, työasemat, ILO-hallintaliittymät ja Blade-runkojen hallintaliittymät.
Liikenteen suodatus- ja valvontajärjestelmiä ovat esimerkiksi palomuurit, reitittimet, tunkeutumisia havaitsevat tai estävät järjestelmät (IDS/IPS) sekä vastaavia toiminnallisuuksia sisältävät verkkolaitteet/palvelimet/sovellukset.
Suodatuksen ja valvonnan toiminnan varmistamiseksi:
Tietoliikenneverkon vyöhykkeistäminen ja suodatussäännöstöt on toteutettava monitasoisen suojaamisen periaatteen mukaisesti.
Tietoliikenneverkon jakaminen ko. turvallisuusluokan sisällä erillisille verkkoalueille (vyöhykkeet ja segmentit) voi tarkoittaa esimerkiksi tietojen suojaamisen näkökulmasta tarkoituksenmukaista työasema- ja palvelinerottelua, kattaen myös mahdolliset hankekohtaiset erottelutarpeet.
Vaatimus voidaan täyttää alla mainituilla toimenpiteillä:
Käsiteltäessä viranomaisen suojaustason III tai II salassapidettävää tietoa, toteutetaan tietojenkäsittely-ympäristön verkolle seuraavat toimenpiteet:
Käsiteltäessä viranomaisen suojaustason IV salassapidettävää tietoa, toteutetaan tietojenkäsittely-ympäristön verkolle seuraavat toimenpiteet:
Vahvistaaksemme haittaohjelmilta suojautumiselta organisaatiomme on määritellyt lisätoimenpiteet korkeamman suojaustason tiedoille:
Järjestelmillä tarkoitetaan tässä palvelimia, työasemia, verkon aktiivilaitteita (palomuurit, reitittimet, kytkimet, langattomat tukiasemat jne.) ja vastaavia. Koventamisella puolestaan tarkoitetaan järjestelmän asetusten muuttamista siten, että järjestelmän haavoittuvuuspinta-alaa saadaan pienennettyä.
Organisaatio on määritellyt toimintatavat, joiden avulla:
Päätelaitteet tunnistetaan teknisesti (laitetunnistus, 802.1X, tai vastaava menettely) ennen pääsyn sallimista verkkoon tai palveluun, ellei verkkoon kytkeytymistä ole fyysisen turvallisuuden menetelmin rajattu suppeaksi (esim. palvelimen sijoittaminen lukittuun laitekaappiin teknisesti suojatun viranomaisen ko. suojaustasolle hyväksymän turva-alueen sisällä).
Esimiehiä on ohjeistettu ilmoittamaan etukäteen tietojärjestelmien omistajille merkittävistä muutoksista alaisten työsuhteissa, kuten ylennyksistä, alennuksista, työsuhteen päättymisestä tai muista muutoksista työroolissa.
Ilmoituksen perusteella henkilön pääsyoikeuksia voidaan päivittää joko keskitetystä hallintajärjestelmästä tai yksittäisistä tietojärjestelmistä.
Organisaation on oltava selvillä eri tietojärjestelmien käytöstä kertyvistä tapahtumalokeista, olipa lokien tuottaminen omalla tai järjestelmätoimittajan vastuulla. Lokeihin tallentuvat käyttäjien suorittamat toiminnot sekä tapahtuneet poikkeamat, virheet ja tietoturvatapahtumat.
Kertyvän lokin riittävyyttä on katselmoitava säännöllisesti. Lokin avulla pitäisi tarvittaessa pystyä selvittämään järjestelmään liittyvät häiriötilanteet ja niiden syy.
Organisaatio kouluttaa henkilöstöä säännöllisesti sekä hyödynnetyn haittaohjelmasuojauksen käytöstä, haittaohjelmahyökkäyksistä raportoinnista sekä haittaohjelmahyökkäyksistä toipumisesta.
Haittaohjelmien suojaukseen käytetyt järjestelmät tarkistavat ja asentavat päivitykset automaattisesti halutuin väliajoin ja ajavat myös halutut tarkistukset valitulla frekvenssillä ilman käyttäjän toimia.
Valitaan ja asennetaan haittaohjelmien havaitsemis- ja korjausohjelmat keskitetysti ja päivitetään ne säännöllisesti tietokoneiden ja tietovälineiden ennaltaehkäisevää tai säännöllistä tutkimista varten.
Ohjelmien tulisi tarkastaa ainakin seuraavat asiat:
Ohjelmistoille ja muulle teknologialle on tietoisesti yksilöity tietolähteet, joita käyttämällä tunnistetaan meille relevantteja teknisiä haavoittuvuuksia ja ylläpidetään tietoa niistä (esim. viranomaiset tai laite- ja ohjelmistovalmistajat). Tietolähteitä arvioidaan ja päivitetään löydettäessä uusia hyödyllisiä lähteitä.
Haavoittuvuuksia voi löytyä suoraan hyödyntämistämme toimittajien järjestelmistä tai monien järjestelmiemme hyödyntämistä open source -komponenteista. On tärkeää seurata useita lähteitä, jotta oleellisista asioista ollaan kärryillä.
Organisaatiomme on määritellyt toimintatavat salausavainten luomiseen, säilyttämiseen, jakamiseen ja poistamiseen.
Salausavainten pituudet ja käyttökäytännöt pyritään valitsemaan parhaiden yleisten käytäntöjen mukaisesti seuraamalla alan kehitystä.
Sähköiset laitteet kuten kaapelit, näyttöpäätteet, kopiokoneet, tabletit ja älypuhelimet vuotavat sähkömagneettista säteilyä, josta on oikealla laitteistolla mahdollista selvittää alkuperäinen lähetetty tieto - vaikkapa syötetty käyttäjätunnus ja salasana.
Toimitilan rakenteissa olevat aukot (ikkunat, ovet, ilmastointi) suojataan, jotta ne eivät päästä säteilyä ulos. Lisäksi luottamuksellista tietoa käsittelevät laitteet sijoitetaan niin, että sähkömagneettisesta vuodosta johtuva tietovuotoriski pidetään mahdollisimman pienenä.
Aina hankittaessa tai kehitettäessä uusia tietojärjestelmiä noudatetaan ennalta määritettyjä turvallisuussääntöjä huomioiden järjestelmän prioriteetti. Sääntöjen avulla varmistetaan, että tietojen käsittelyn turvallisuus järjestelmässä on varmistettu riittävin toimenpitein.
Jaetut käyttäjätunnukset olisi sallittava vain, jos ne ovat tarpeellisia liiketoiminnallisista tai toiminnallisista syistä, ja ne olisi hyväksytettävä ja dokumentoitava.
Mikäli jaettuja käyttäjätunnuksia käytetään ylläpitokäyttöön, salasanat on vaihdettava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ylläpitooikeuksin varustettu käyttäjä jättää työnsä.
Tärkeää tietoa sisältäviin järjestelmiin olisi kirjauduttava useita tunnistamiskeinoja käyttävällä kirjautumisella, jota kutsutaan englanniksi joko "two-factor", “multi-factor” tai “dual factor” tunnistautumiseksi.
Esimerkiksi kirjautuessaan ensin salasanalla, käyttäjälle voidaan lähettää lisäksi kertakäyttöinen tunnistautumiskoodi tekstiviestinä. Tällöin hänet on tunnistettu kahden tekijän avulla (salasanan tietäminen ja puhelimen omistajuus).
Kaksivaiheisessa tunnistautumisessa voidaan käyttää apuna myös biometrisiä tunnisteita (esim. sormenjälki) ja muita laitteita. Kannattaa kuitenkin huomioida kustannukset ja vaikutukset yksityisyydensuojalle.
Verkon käytöstä syntyy asianmukaista lokia, jotta mahdollistetaan tietoturvallisuuden kannalta olennaisten toimenpiteiden havaitseminen.
Verkkoliikenteen normaali tila (liikennemäärät, protokollat ja yhteydet) on tiedossa. Poikkeamien havaitsemiseksi on olemassa menettely, jolla verkkoliikenteen normaaliin tilaan nähden eroavat tapahtumat (esimerkiksi poikkeavat yhteydet tai niiden yritykset) pyritään havaitsemaan.
Alla näet tehtäviä, joiden avulla Digiturvamallissa tämän vaatimuksen toteutusta vastuutetaan ja jalkautetaan. Klikkaa itsesi tehtävän sivulle lukeaksesi toteutuksesta tarkemmin.