Ylimmän johdon on varmistettava selkeät vastuut / valtuudet vähintään seuraavissa teemoissa:

• kuka on päävastuussa siitä, että tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä on tietoturvallisuutta koskevien vaatimusten mukainen
• ketkä toimivat tietoturvan hallintajärjestelmän pääteemojen vastuuhenkilöinä
• kenellä on vastuu ja valtuudet raportoida ylimmälle johdolle tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän suorituskyvystä
• kenellä on valtuudet sisäisten auditointien toteuttamiseen

Tietoturvan hallintajärjestelmän pääteemojen vastuuhenkilöt esitetään hallintajärjestelmän työpöydällä sekä Tietoturvapolitiikka-raportissa.

Ylimmän johdon on lisäksi varmistettava, että kaikki tietoturvan kannalta tärkeät roolit sekä niihin liittyvät vastuut ja valtuudet on määritelty ja niistä viestitään.

Jokaiselle tietojärjestelmälle nimetään omistaja. Omistaja on vastuussa tieto-omaisuuden elinkaaresta ja vastaa kyseiseen omaisuuteen liittyvien hallintatehtävien toteuttamisesta.

Omistajan tehtäviin kuuluu mm.:

• varmistaa omaisuuden dokumentointi
• varmistaa omaisuuden asianmukainen suojaus
• pääsyoikeuksien säännöllinen katselmointi
• varmistaa tietojen asianmukainen käsittely, myös tietoja tuhottaessa

Omistaja voi delegoida osan tehtävistä eteenpäin, mutta vastuu säilyy omistajalla.

Rekisterinpitäjän on arvioitava, millainen riski tietoturvaloukkauksesta aiheutuu vuodon kohteena olevalle henkilölle. Arviossa on huomioitava esimerkiksi seuraavat asiat:

• Miten todennäköistä on, että tietoja käytetään haitantekoon?
• Millaista haittaa tietojen avulla voitaisiin tehdä (mahdollistuuko esim. identiteettivarkaus, petos, psyykkisen ahdistuksen tuottaminen, nöyryyttäminen tai mainevahingon tuottaminen)?
• Henkilötietojen luonne, arkaluonteisuus ja määrä
• Kuinka helppoa rekisteröity on tunnistaa tiedoista?
• Onko rekisteröityjen joukossa paljon esimerkiksi lapsia tai muuten heikossa asemassa olevia?

Riskiarvio vaikuttaa loukkauksesta ilmoittamisen kiireellisyyteen ja laajuuteen.

Henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta täytyy ilmoittaa valvontaviranomaiselle, mikäli loukkauksesta voi aiheutua riski ihmisten oikeuksille ja vapauksille. Rekisteröidyille on puolestaan ilmoitettava, mikäli loukkauksestta todennäköisesti aiheutuu korkean riski oikeuksille ja vapauksille. Ilmoituksen perusteella rekisteröidyt voivat esimerkiksi ryhtyä toimiin haittavaikutuksen pienentämiseksi (esim. sulkemalla luottokorttinsa).

Ilmoitukseen on sisällytettävä seuraavat tiedot:

• selkeä kuvaus henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta
• tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot tai muu yhteyspiste, josta voi saada lisätietoa
• henkilötietojen tietoturvaloukkauksen todennäköiset seuraukset
• toimenpiteet, joita rekisterinpitäjä on ehdottanut tai jotka se on jo toteuttanut; tarvittaessa myös toimenpiteet mahdollisten haittavaikutusten lieventämiseksi.

Organisaatiossa on tarpeeksi koulutettua, valvottua ja tarvittaessa asianmukaisesti turvallisuusselvitettyä henkilöstöä, jotka toimivat tietoturvan avainrooleissa suorittaen tietoturvallisuuden hallintajärjestelmään liittyviä hallintatehtäviä.

Organisaatio on määritellyt:

• millainen pätevyys tällä henkilöstöllä tulee olla
• kuinka pätevyys hankitaan ja varmistetaan (esim. soveltuvan koulutuksen ja koulutuksen seurannan avulla)
• kuinka pätevyys voidaan osoittaa dokumentaation avulla

Tehtävän omistaja katselmoi turvallisuushenkilöstön määrää ja osaamistasoa säännöllisesti.

Organisaation tulee ylläpitää aktiivisesti yhteyksiä organisaation toimialaan liittyviin sidosryhmiin ja muihin merkittäviin tekijöihin, jotka liittyvät organisaation toimintaan ja turvallisuuteen.

Tavoitteena etenkin: 

• lisätä tietoa parhaista käytännöistä ja pysyä ajan tasalla olennaisesta turvallisuustiedosta
• varmistaa, että ymmärtämys tietoturvaympäristöstä on ajantasaista ja täydellistä

Organisaatio listaa relevantit viranomaistoimijat, joihin on tärkeää pitää aktiivisesti yhteyttä sekä tarvittaessa saada yhteys nopeasti. Näitä viranomaisia ovat mm. kansallisia lakeja toimeenpanevat sekä valvontaa toteuttavat viranomaiset.

Relevantteihin viranomaisiin olisi määriteltävä selkeä yhteyshenkilö, joka toimii yhteyspisteenä organisaatioon.

Mobiililaitteiden käyttöä varten on luotu omat ohjeistukset henkilöstölle. Ohjeissa käsitellään:

• rajoituksia ohjelmistojen asentamiselle sekä eri palvelujen käyttämiselle organisaation laitteilla
• toimintatapoja uusien laitteiden rekisteröintiin
• vaatimuksia laitteiden fyysisestä suojaamisesta ja päivitysten asentamisesta
• pääsynhallintaa koskevia vaatimukset
• organisaation tietojen suojausta salauksen, haittaohjelmasuojauksen sekä varmuuskopioinnin avulla
• organisaation mahdollisuuksia etähallita laitetta

Etätyötä tekevälle henkilöstölle on luotu omat toimintaohjeet, joiden noudattamista seurataan. Lisäksi henkilöstölle järjestetään säännöllisesti koulutusta, jossa selvitetään mobiililaitteiden käytöstä ja etätyöstä aiheutuvia uhkia tietoturvallisuudelle ja kerrataan toimintaohjeita.

Organisaation on julkistettava tietosuojavastaavan yhteystiedot (esim. organisaation verkkosivulla) ja ilmoitettava ne valvontaviranomaiselle.

Organisaation tietoja voi käsitellä ainoastaan ennalta määritellyssä, luotetussa verkossa, tai hyödyntäen organisaation määrittämään VPN-palvelua.

Esimerkiksi kahvilan Wi-Fi -verkko on usein joko täysin salaamaton tai salasana on kaikille helposti saatavilla. Tällöin verkossa lähetetyt tiedot ovat alttiita vakoilulle. VPN-yhteys salaa tiedot verkon asetuksista riippumatta.

Usein työntekijöiden halutaan pääsevän tietojärjestelmiin käsiksi mahdollisimman helposti - mistä ja milloin vain. Tietojen suojaamiseksi voidaan kuitenkin haluta estää tietojen paikallinen lataaminen laitteille, joita ei hallita esimerkiksi organisaation mobiililaitteiden hallinnan kautta.

Mobiilaitteiden hallintajärjestelmässä määriteltävien turvallisuuskäytäntöjen avulla pyritään suojaamaan organisaation dataa. Pienentääksesi riskejä laitteiden häviämisen hetkellä, voit esimerkiksi määrittää, että laite lukitaan 5 minuutin passiivisuuden jälkeen tai että laite pyyhitään täysin 3 epäonnistuneen kirjautumisyrityksen jälkeen.

Uusia käytäntöjä voi olla järkevää ensin testata pienellä käyttäjäryhmällä. Käytännöt vaativat myös valvontaa. Käytännöille voi aluksi valita asetuksen, jossa pääkäyttäjää tiedotetaan käytännön vastaisista asetuksista, mutta käyttöä ei täysin estetä.

Mobiililaitteiden hallintajärjestelmä (Mobile Device Management, MDM) auttaa turvaamaan ja hallinnoimaan henkilöstön mobiililaitteita, olivatpa ne iPhoneja, iPadeja, Android-laitteita tai Windows-laitteita. Microsoft 365 -tilaus sisältää mobiililaitteiden hallinnan perusteet.

Mobiilaitteiden hallintajärjestelmällä voidaan määrittää laitteiden turvallisuuskäytäntöjä, pyyhkiä laita etänä ja saada tarkkaa raportointia laitteiden käytöstä.

Tehdessään etätyötä työntekijän on noudatettava seuraavia asioita:

• etätyötä saa suoritettaa vain tiloissa, joissa salakuuntelu ja salakatselu ei ole mahdollista
• etätyöstä tulee olla sovittu ennalta (esim. kertaluonteisesti tai työsopimuksessa joustavan työn järjestelyllä) tai etätyön tulee olla työnantajan pyytämää
• työntekijän tulee huolehtia vaaditut suojaukset etätyössä tehtäviin laitteisiin (esim. varmuuskopiointi, haittaohjelmasuojaus, palomuuri, salaus, päivitykset)

Siirrettäviä tietovälineitä on säilytettävä kassakaapissa, muussa lukillisessa kaapissa tai muussa turvallinen huonekalussa. Niitä ei saa olla lojumassa ympäri toimistoa.

Mobiililaitteiden varkautta tai katoamista varten on laadittu menettelytavat.

Käyttäjää voidaan velvoittaa:

• vaihtamaan verkon käyttötunnukset
• ilmoittamaan IT-osastolle tilanteesta (ja tarvittaessa poliisille tai mobiililiittymän tarjoajalle)
• vaihtamaan muita tarvittavia käyttötunnuksia, jotka ovat voineet vaarantua

Organisaation prosessiin laitteen kadotessa voi sisältyä mm. laitteen tyhjentäminen (vähintään organisaation sisällön) etänä.

Päätelaitteiden tietoturvanhallintajärjestelmän avulla voidaan vaatia päätelaitteilta haluttuja kriteerejä, ennen kuin niille sallitaan yhteys verkon resursseihin. Päätelaitteet voivat olla kannettavia tietokoneita, älypuhelimia, tabletteja tai alakohtaista erikoislaitteistoa.

Kriteerejä verkkoresurssien käytölle voivat olla mm. hyväksytty käyttöjärjestelmä, VPN- ja antivirus-järjestelmät sekä näiden päivitysten ajantasaisuus.

Sallittavan työn, työaikojen ja käytettävän tiedon luokituksen määrittely ja sellaisten sisäisten järjestelmien ja palvelujen määrittely, joihin etätyöskentelijälle myönnetään pääsy.

Sopivien laitteiden ja säilytyskalusteiden järjestäminen etätyötä varten, jos organisaation valvonnan ulkopuolella olevien henkilökohtaisten laitteiden käyttö ei ole sallittua.

Organisaatiossa on määritelty, kuinka tietoturvanäkökohdat integroidaan käytettyihin projektinhallintamenetelmiin. Käytössä olevien menetelmien tulee edellyttää:

• Projektin tietoturvaan liittyvät riskit tunnistetaan, arvioidaan ja käsitellään projektin varhaisessa vaiheessa
• Projektin tietoturvaan liittyvät riskit tarkastellaan tarvittaessa
• Vastuu projektin tietoturvasta liittyy selkeästi tiettyihin projektirooleihin

Organisaatiolla tulee olla prosesseja sen varmistamiseksi, että ristiriitaiset vastuut erotetaan toisistaan, jotta vähennetään mahdollisuuksia käyttää organisaation omaisuutta väärin.

On syytä olla varovainen esim. siitä, että yksittäinen henkilö voi käsitellä tietoja huomaamatta. Usein myös tapahtuman aloittamisen erottaminen sen hyväksymisestä on hyvä käytäntö.

Kun tehtävien suoraa eriyttämistä on vaikea saavuttaa, voidaan käyttää seuraavia periaatteita:

• Tietoturvavastuiden korkeatasoinen erottelu
• Erottelun tukeminen hyvällä seurannalla, kirjausketjuilla ja johdon valvonnalla