Varmistaakseen valtuutettujen käyttäjien pääsyn järjestelmiin ja estääkseen luvattoman pääsyn, organisaatio on määritellyt muodolliset prosessit seuraaviin asioihin:

• Käyttäjien rekisteröinti ja poistaminen
• Pääsyoikeuksien jakaminen
• Pääsyoikeuksien uudelleenarviointi
• Pääsyoikeuksien poistaminen tai muuttaminen

Näiden asioiden toteuttaminen tulee toteutua aina määritellyn, muodollisen prosessin kautta.

Tarve tietää -periaatteella pääsyoikeus myönnetään ainoastaan sellaiseen tietoon, jota yksilö tarvitsee tehtävänsä suorittamiseen. Eri tehtävillä ja rooleilla on erilaiset tietotarpeet ja täten erilaiset pääsyprofiilit.

Tehtävien eriyttäminen tarkoittaa sitä, että ristiriidassa olevat tehtävät ja vastuualueet on eriytettävä, jotta vähennetään organisaation suojattavan omaisuuden luvattoman tai tahattoman muuntelun tai väärinkäytön riskiä.

Organisaatio toteuttaa roolipohjaista pääsynhallintaa, jossa on ennakkoon määritetty eri suojattavalle omaisuudelle pääsyoikeusroolit, jotka oikeuttavat pääsyn. Roolien tiukkuuden tulisi heijastaa omaisuuteen liittyviä tietoturvariskejä.

Määrittelyn tueksi pitää harkita seuraavia asioita:

• kuinka laajoihin tietoihin kukin käyttäjä tarvitsee pääsyn
• kuinka laajasti käyttäjän tulee pystyä muokkaamaan tietoja (luku-, kirjoitus-, poisto-, tulostamis-, suorittamisoikeus)
• onko muilla sovelluksilla pääsyä tietoihin
• voidaanko tietoja eriyttää omaisuuden sisällä niin, että arkaluonteiset tiedot paljastuvat vähemmän

Jokaiselle tietojärjestelmälle nimetään omistaja. Omistaja on vastuussa tieto-omaisuuden elinkaaresta ja vastaa kyseiseen omaisuuteen liittyvien hallintatehtävien toteuttamisesta.

Omistajan tehtäviin kuuluu mm.:

• varmistaa omaisuuden dokumentointi
• varmistaa omaisuuden asianmukainen suojaus
• pääsyoikeuksien säännöllinen katselmointi
• varmistaa tietojen asianmukainen käsittely, myös tietoja tuhottaessa

Omistaja voi delegoida osan tehtävistä eteenpäin, mutta vastuu säilyy omistajalla.

Tietojärjestelmästä vastaava taho määrittää järjestelmän käyttöoikeudet käyttäjien tehtäviin liittyen. Todellisten käyttöoikeuksien vastaavuutta suunniteltuun on valvottava ja oikeuksia uudelleenarvioitava säännöllisin aikavälein.

Pääsyoikeuksia katselmoitaessa on huomiotava lisäksi ylläpito-oikeuksien minimointi sekä tarpeettomien tunnusten sulkeminen.

Organisaatio on ennalta määritellyt tunnistautumistavat, joita työntekijöiden tulisi suosia tietojärjestelmiä käytettäessä.

Useita pilvipalveluita käyttäessään käyttäjä voi itse määritellä, millä tavalla hän palveluun tunnistautuu. Yksittäinen keskitetty tunnistautumistili (esim. Google- tai Office365-tili) voi auttaa sulkemaan iso määrä pääsyoikeuksia kerralla, kun tunnistautumistapana toimiva käyttäjätili suljetaan.

Organisaatiolla tulisi olla määritelly ohjeet tietojärjestelmien yleisesti hyväksyttävälle käytölle sekä tarvittavien tunnistautumistietojen hallinnalle.

Tärkeäksi luokiteltujen tietojärjestelmien omistaja voi lisäksi määritellä, dokumentoida ja jalkauttaa tarkempia sääntöjä juuri tämän tietojärjestelmän käytöstä. Nämä saannöt voivat kuvata mm. tietoturvavaatimukset, jotka järjestelmän sisältävään tietoon liittyvät.

Esimiehiä on ohjeistettu ilmoittamaan etukäteen tietojärjestelmien omistajille merkittävistä muutoksista alaisten työsuhteissa, kuten ylennyksistä, alennuksista, työsuhteen päättymisestä tai muista muutoksista työroolissa.

Ilmoituksen perusteella henkilön pääsyoikeuksia voidaan päivittää joko keskitetystä hallintajärjestelmästä tai yksittäisistä tietojärjestelmistä.

Organisaation tietoja voi käsitellä ainoastaan ennalta määritellyssä, luotetussa verkossa, tai hyödyntäen organisaation määrittämään VPN-palvelua.

Esimerkiksi kahvilan Wi-Fi -verkko on usein joko täysin salaamaton tai salasana on kaikille helposti saatavilla. Tällöin verkossa lähetetyt tiedot ovat alttiita vakoilulle. VPN-yhteys salaa tiedot verkon asetuksista riippumatta.

Henkilöstöllä on oltava tietoturvaohjeet, joissa on käsiteltävä mm. seuraavia aiheita:

• mobiilaitteiden käyttö ja päivitykset
• tiedon tallentaminen ja varmuuskopiointi
• tietosuoja
• sähköpostin käyttö
• tulosteiden, papereiden ja tiedostojen käsittely
• häiriöistä ilmoittaminen
• huijausten estäminen

Mikäli henkilön työsuhde on päättymässä tai merkittävästi muuttumassa, käyttöoikeuksien vähentämistä suojattavaan omaisuuteen on harkittava riippuen seuraavista asioista:

• henkilön haluttomuus tulevaan muutokseen
• henkilön tämänhetkisten käyttöoikeuksien ja vastuiden laajuus
• suojattavan omaisuuden arvo, johon työntekijällä on pääsy

Ylläpito-oikeuksia hallitaan muodollisen prosessin avulla, jonka tavoitteena on rajata ylläpito-oikeuksien jakamista ja valvoa käyttöä.

Ylläpito-oikeuksiin liittyen:

• on määritely vanhenemista koskevat vaatimukset
• ylläpito-oikeudet myönnetään vain muille normaaliin arkikäyttöön käytettäville käyttäjätunnuksille
• normaalia arkikäyttöä ei saa suorittaa ylläpito-oikeuksilla varustetulla käyttäjätunnuksella

Organisaatio ylläpitää keskitettyä tallennetta käyttäjätunnukselle tietojärjestelmiin ja -palveluihin myönnetyistä pääsyoikeuksista. Tätä tallennetta hyödynnetään pääsyoikeuksien katselmoimiseksi työsuhteen muutoshetkillä tai samaan rooliin liittyvien uusien kollegoiden onboarding-prosessissa.

Monivaiheinen tunnistautuminen (multi-factor authentication, MFA) auttaa suojaamaan laitteita ja tietoja. Sen soveltamiseksi käyttäjistä on oltava identiteetinhallintajärjestelmässä muutakin tietoa kuin vain sähköpostiosoite - esimerkiksi puhelinnumero tai liitetty Authenticator-sovellus (esim. Microsoft, Google tai LastPass Authenticator).

Etenkin identiteettien hallinnan pääjärjestelmissä (esim. Microsoft 365, Google), pääkäyttäjätileillä on hyvin merkittävät oikeudet. Nämä tilit ovat usein huijareiden ja hyökkäysten kohteina arvonsa takia. Tämän takia pääkäyttäjätilit on hyödyllistä dedikoida vain hallintakäyttöön, eikä samoja tilejä tulisi hyödyntää jokapäiväisessä käytössä tai esimerkiksi muihin verkkopalveluihin rekisteröidyttäessä.

Valvomalla pilvipalveluissa jaettujen tietojen määrää voidaan pyrkiä havaitsemaan riskejä, jotka voivat johtaa tiedon luvattomaan paljastumiseen. Tiedostoihin liittyen voidaan esimerkiksi valvoa:

• Ketkä työntekijät jakavat eniten tiedostoja pilvipalveluissa?
• Kuinka usein DLP-käytännöt ovat antaneet hälytyksiä?
• Miten usein DLP-käytäntöjen antamia varoituksia on ohitettu?
• Paljonko tärkeitä tietoja on muissa pilvipalveluissa - DLP-valvonnan ulottumattomissa?

Keskimäärin IT-pääkäyttäjä arvioi henkilöstön käyttävän n. 50 pilvipalvelua, kun todellinen määrä on 1 000. Useat näistä ovat tärkeitä henkilöstön tuottavuuden kannalta ja niitä käytetään organisaation verkon ulkopuolelta, joten palomuurisäännöillä ei haastetta ratkaista.

Pilvipalvelujen tunnistamiseen ja hallintaan keskittyvien järjestelmien avulla voit tunnistaa henkilöstön käyttämiä pilvipalveluita ja valvoa eri palvelujen käyttäjiä. Tämä auttaa mm.:

• määrittämään omaa riskitasoanne pilvipalveluissa olevan tiedon suhteen
• tarkistamaan palveluita tietoturvan suhteen
• pystymään raportoimaan vaatimusten mukaisesti esim. tietojen sijiannista ja kumppaneista

Tunnistautumistiedot olisi välitettävä käyttäjille turvallisesti. Salasanan toimittamista ulkopuolisen osapuolen välityksellä tai suojaamattomana (selväkielisenä) sähköpostiviestinä olisi vältettävä.

Tilapäisten tunnistautumistietojen olisi oltava yksilöllisiä, eivätkä ne saisi olla arvattavissa esimerkiksi käyttäjän tiedoista päättelemällä.

Organisaation tärkeimmissä järjestelmissä pääkäyttäjinä toimivilta vaaditaan useita tunnistamiskeinoja käyttävää kirjautumista (engl. multi-factor authentication, MFA).

Esimerkiksi kirjautuessaan ensin salasanalla, käyttäjälle voidaan lähettää lisäksi kertakäyttöinen tunnistautumiskoodi tekstiviestinä. Tällöin hänet on tunnistettu kahden tekijän avulla (salasanan tietäminen ja puhelimen omistajuus).

Monivaiheisessa tunnistautumisessa voidaan käyttää apuna myös biometrisiä tunnisteita (esim. sormenjälki) ja muita laitteita. Kannattaa kuitenkin huomioida kustannukset ja vaikutukset yksityisyydensuojalle.

Käytämme vahvaa salausta salasanojen siirron ja tallennuksen aikana kaikissa kehittämissämme palveluissa.

Suojausjärjestelmissä (esim. palomuuri, haittaohjelmasuojaus) on usein mahdollisuus tallentaa lokia tapahtumista. Varmistakaa säännöllisin aikavälein, että kattavaa lokia kertyy ja pyrkikää tunnistamaan epäilyttävää toimintaa. Lokista on hyötyä myös häiriöiden tai loukkausten tutkinnassa.

Pääsyä lähdekoodeihin ja niihin liittyviin muihin suunnitelmiin valvotaan, jotta estetään mm. luvattoman koodin lisääminen sekä vältetään tahattomat muutokset. Pääsyoikeuksia jaetaan tarve tietää -periaatteella, eikä esimerkiksi tukihenkilöstölle myönnetä rajattomia pääsyoikeuksia.

Lähdekoodin valvonta voidaan toteuttaa esimerkiksi tallentamalla kaikki koodi keskitetysti asiaan dedikoituun lähdekoodin hallintajärjestelmään.

Työntekijät ovat ennen pääsyoikeuksien myötämistä luottamukselliseen tietoon tai tietojärjestelmiin:

• saaneet asianmukaisen opastuksen tietoturvavastuistaan (mm. ilmoitusvastuu ja vastuu omista päätelaitteista)
• saaneet asianmukaisen opastuksen omaan työrooliinsa liittyvistä tietoturvarooleistaan (mm. omaan työrooliin liittyvät digiturvasäännöt sekä tietojärjestelmät ja niiden hyväksyttävä käyttö)
• saaneet tiedot digiturvan yhteyshenkilöistä, joilta voi kysyä lisää

Henkilön työsuhteen käynnistyessä hänelle huolehditaan kerralla käyttöoikeus kaikkien rooliinsa liittyvien tietojärjestelmien käyttöön.

Kaikissa työsuhteen muutostilanteissa pääsyoikeudet olisi katselmoitava yhteistyössä suojattavan omaisuuden omistajien kanssa, ja myönnettävä henkilölle kokonaan uudelleen, kun henkilön työsuhteessa tapahtuu merkittävä muutos. Muutos voi olla ylennys tai roolin vaihtaminen (esim. yksiköstä toiseen siirtyminen).

Työsuhteen irtisanomisaikana organisaation olisi valvottava, ettei irtisanottu työntekijä esimerkiksi kopioi tärkeää tietoa (esim. aineetonta omaisuutta) luvattomasti.

Organisaatiomme on määritellyt toimintatavat, joiden avulla koordinoidaan työsuhteen päättymishetkellä mm.:

• Laitteiston palauttaminen
• Pääsyoikeuksien poisto
• Muun tieto-omaisuuden palauttaminen

Suuri määrä organisaation arvokkaista tiedoista on usein aikojen saatossa kertynyt vaikeasti löydättäväksi ja hallittavaksi rakenteettomiin tietoihin - exceleihin, tekstidokumentteihin, intranetin sivuille tai sähköposteihin.

Kun nämä tiedot on tunnistettu, niiden määrää voidaan määrätietoisesti pyrkiä minimoimaan. Tärkeille järjestelmien ulkopuolisille tiedoille tehdään joku seuraavista päätöksistä:

• siirretään järjestelmään
• hankkiudutaan eroon (kun tieto vanhaa, ei enää tarpeen tai muuten merkityksetöntä)
• pidetään tietoisesti käytössä ja nimetään vastuuhenkilö hallitsemaan riskejä

Kutsumme rakenteettomia, paikallisia tietoja järjestelmien ulkopuolisiksi tiedoiksi tai "piilotiedoiksi". Pääsyn minimointi on osa tietojen minimointia, joka on tärkeä periaate kaikkia sensitiivisiä tietoja käsiteltäessä.

Mikäli tärkeää dataa on isoilta osin piilossa esim. paikallisissa excel-dokumenteissa, ne saattavat olla jo valmiiksi vain pienen työntekijäjoukon saatavissa. Näiden ihmisten tunnistaminen kuitenkin auttaa ohjeistamista ja turvallisuuskäytäntöjen käyttämistä, samalla kun muut voivat esimerkiksi keskittyä piilotietojen määrän minimointiin yleisesti.

Salasanojen hallintajärjestelmä antaa käyttäjän rekisteröitymistilanteessa päättää, mitenkä monimutkainen salasana tällä kertaa laitetaan, ja muistaa sen käyttäjän puolesta.

Salasanojen hallintajärjestelmän käytössä voidaan noudattaa mm. seuraavia periaatteita:

• järjestelmä pakottaa käyttämään jatkossa yksilöllisiä salasanoja
• järjestelmä varoittaa käyttäjää vaihtamaan vanhat toistuvat salasanat
• järjestelmä pakottaa valitsemaan tarpeeksi monimutkaisia, laadukkaita salasanoja
• järjestelmä pakottaa käyttäjän vaihtamaan tilapäisen salasanan ensimmäisellä kirjautumiskerralla
• järjestelmä pakottaa vaihtamaan mahdollisesti tietovuodossa vaarantuneen salasanan
• järjestelmä estää samojen salasanojen uudelleen käyttämisen
• järjestelmä säilyttää salasanatiedostot erillään muista tiedoista ja vahvasti salattuina

Jaetut käyttäjätunnukset olisi sallittava vain, jos ne ovat tarpeellisia liiketoiminnallisista tai toiminnallisista syistä, ja ne olisi hyväksytettävä ja dokumentoitava.

Mikäli jaettuja käyttäjätunnuksia käytetään ylläpitokäyttöön, salasanat on vaihdettava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ylläpitooikeuksin varustettu käyttäjä jättää työnsä.

Yksi tapa hallita jaettuihin käyttäjätunnuksiin liittyviä riskejä on jaetun salasanan ja sen käyttäjien hallinnoiminen suoraan salasanojen hallintajärjestelmän kautta.

Tällöin voidaan toimia niin, että esimerkiksi ainoastaan yksittäinen henkilö tietää varsinaisesti salasanan ja sitä käyttävät henkilöt.

Tärkeää tietoa sisältäviin järjestelmiin olisi kirjauduttava useita tunnistamiskeinoja käyttävällä kirjautumisella, jota kutsutaan englanniksi joko "two-factor", “multi-factor” tai “dual factor” tunnistautumiseksi.

Esimerkiksi kirjautuessaan ensin salasanalla, käyttäjälle voidaan lähettää lisäksi kertakäyttöinen tunnistautumiskoodi tekstiviestinä. Tällöin hänet on tunnistettu kahden tekijän avulla (salasanan tietäminen ja puhelimen omistajuus).

Kaksivaiheisessa tunnistautumisessa voidaan käyttää apuna myös biometrisiä tunnisteita (esim. sormenjälki) ja muita laitteita. Kannattaa kuitenkin huomioida kustannukset ja vaikutukset yksityisyydensuojalle.

Järjestelmän tai sovelluksen kirjautumismenettelyn olisi oltava suunniteltu siten, että mahdollisuus luvattomaan pääsyyn on mahdollisimman pieni.

Kirjautumismenettelyn olisi siksi paljastettava mahdollisimman vähän tietoa järjestelmästä tai sovelluksesta, jotta luvatonta käyttäjää ei avustettaisi tarpeettomasti. Kriteerejä hyvälle kirjautumismenettelylle ovat mm.:

• kirjautumisesta ei paljastu liittyvä sovellus, ennen kuin yhteys on luotu
• kirjautuminen ei näytä ohje- tai virheviestejä, jotka avustaisivat luvatonta käyttäjää
• kirjautuminen osoittaa tiedot kelvollisiksi vasta, kun kaikki tiedot on syötetty
• kirjautumisessa on estetty väsytyshyökkäysten käyttäminen
• kirjautuminen lokittaa epäonnistuneet ja onnistuneet kirjautumisyritykset
• epäilyttävistä kirjautumisyrityksistä kerrotaan käyttäjälle
• salasanoja ei lähetetä selväkielisenä tekstinä verkossa
• istunto ei kirjautumisen jälkeen jatku ikuisesti

Etuoikeutetut apuohjelmat ovat sovelluksia, jotka vaativat järjestelmä- tai järjestelmänvalvojan oikeudet tehdäkseen työnsä. Erilaisia apuohjelmia voivat olla järjestelmäapuohjelmat (esim. haittaohjelmasuojaus), tallennusapuohjelmat (esim. varmuuskopiointi), tiedostonhallinta-apuohjelmat (esim. salaus) tai muut (esim. korjaus).

Jos etuoikeutettujen apuohjelmien käyttö on sallittua, organisaation tulee tunnistaa kaikki etuoikeutetut apuohjelmat, myös ne, joita käytetään sen pilvilaskentaympäristössä.

Organisaation tulee varmistaa, että apuohjelmat eivät häiritse millään tavalla isännöityjen tietojärjestelmien ohjausta (paikan päällä tai pilvessä).