.png)
Virksomheder skal være i stand til at identificere, reagere på og mitigere sårbarheder, som kan påvirke sikkerheden i virksomhedens net- og informationssystemer.
Stk. 2. Virksomheder skal være i stand til at modtage varsler om sårbarheder på elektronisk vis.
Stk. 3. Virksomheder skal ved modtagelse af et varsel om en sårbarhed foretage en risikovurdering af virksomhedens eksponering og mitigere sårbarheder, som kan påvirke sikkerheden i virksomhedens net- og informationssystemer.
Stk. 4. Virksomheder i niveau 4 og 5 skal være i stand til at reagere på varsler efter stk. 2 og 3 uden unødigt ophold.
Stk. 5. Virksomheder skal tage stilling til, om sårbarheder, som virksomheden identificerer i virksomhedens net- og informationssystemer, bør offentliggøres, herunder i forbindelse med erhvervelse, udvikling og vedligeholdelse af net- og informationssystemer, jf. § 45.
Stk. 6. Virksomheder skal sikre, at oplysninger om sårbarheder, som kan have sikkerhedsmæssig betydning for energisektoren, videreformidles til Energistyrelsen. Virksomheder i el-, gas- og brintsektoren skal ligeledes videreformidle oplysning om sårbarheder, til Energinet.
Organisaatio on määritelly prosessin, jonka perusteella tunnistetut tekniset haavoittuvuudet käsitellään.
Osa haavoittuvuuksista voidaan korjata suoraan, mutta merkittäviä vaikutuksia omaavat haavoittuvuudet tulisi dokumentoida myös tietoturvahäiriöinä. Merkittäviä vaikutuksia omaavan haavoituvuuden tunnistamisen jälkeen:
Organisaatiolla tulisi olla dokumentoidut prosessit ja mallit havaittujen haavoittuvuuksien raportointia varten.
Haavoittuvuuksien havaitsemisraportit olisi toimitettava välittömästi toimivaltaiselle tietoverkkotapahtumia ehkäisevälle laitokselle ja viimeistään viiden päivän kuluessa haavoittuvuuden havaitsemisesta.
Havaintoraportin olisi sisällettävä seuraavat tiedot:
Organisaatio on määritellyt prosessit havaittujen haavoittuvuuksien korjaamiseksi.
Näihin prosesseihin olisi sisällyttävä ainakin seuraavat:
Organisaatio toteuttaa tarvittavat toimet haavoittuvuuden torjumiseksi toimivaltaisen tietoverkkotapahtumia ehkäisevän laitoksen asettamassa määräajassa, kuitenkin viimeistään 90 päivän kuluessa tiedon saamisesta, ja ilmoittaa toimivaltaiselle tietoverkkotapahtumia ehkäisevälle laitokselle haavoittuvuuden torjunnan edistymisestä.
Jos haavoittuvuutta ei objektiivisista syistä ole mahdollista poistaa asetetussa määräajassa, tietoverkkohäiriöiden torjuntalaitos voi organisaation pyynnöstä pidentää haavoittuvuuden poistamiselle asetettua määräaikaa, kuitenkin enintään 180 päivää haavoittuvuuden havaitsemisraportin toimittamisesta, ilmoittamalla siitä haavoittuvuuden havaitsemisraportissa sen toimittajalle.
Organisaatio ottaa käyttöön prosessit ja keinot haavoittuvuusilmoitusten käsittelemiseksi ja jakamiseksi, kuten:
Organisaatio listaa relevantit viranomaistoimijat, joihin on tärkeää pitää aktiivisesti yhteyttä sekä tarvittaessa saada yhteys nopeasti. Näitä viranomaisia ovat mm. kansallisia lakeja toimeenpanevat sekä valvontaa toteuttavat viranomaiset.
Relevantteihin viranomaisiin olisi määriteltävä selkeä yhteyshenkilö, joka toimii yhteyspisteenä organisaatioon.
Organisaatio seuraa tiedotteita käytössä olevien tietojärjestelmien teknisistä haavoittuvuuksista. Kun relevantteja teknisiä haavoittuvuuksia havaitaan, organisaatio ryhtyy toimiin suunnitellun toimintamallin mukaisesti.
Organisaatio tekee säännöllisesti haavoittuvuusskannausta, jossa etsitään tietokoneista, työasemista, mobiililaitteista, verkoista tai sovelluksista tunnettuja haavoittuvuuksia. Skannausta on tärkeää tehdä myös merkittävien muutosten jälkeen.
On huomioitava, että haavoittuvaa lähdekoodia voi löytyä niin käyttöjärjestelmäohjelmistoista, palvelinsovelluksista, loppukäyttäjäsovelluksista, kuin esimerkiksi laiteohjelmistotason (firmware) sovelluksista sekä ajureista, BIOS:ista ja erillisistä hallintaliittymistä (esim. iLo, iDrac). Ohjelmistovirheiden lisäksi haavoittuvuuksia aiheutuu konfiguraatiovirheistä ja vanhoista käytänteistä, esimerkiksi vanhentuneiden salausalgoritmien käytöstä.
Olemme määritelleet säännöt , joiden perusteella tunnistettuun haavoittuvuuteen reagoidaan. Säännöt voivat sisältää mm. seuraavat asiat:
Riskialttiisiin järjestelmiin liittyvät haavoittuvuudet saavat aina korkean vakavuuden ja ne käsitellään ensimmäisinä.
Staattiset skannaukset koodiin ovat ensimmäinen askel riskialttiiden haavoittuvuuksien havaitsemiseksi. Kun palvelu on otettu käyttöön, se kuitenkin altistuu uudenlaisille hyökkäyksille (esim. cross-site scripting tai tunnistautumisen ongelmat). Näitä voidaan pyrkiä tunnistamaan tunkteutumistestauksella.
Teknisten haavoittuvuuksien hallintaprosessia seurataan ja arvioidaan säännöllisesti, jotta voidaan varmistaa sen tehokkuus ja vaikuttavuus.
Digiturvamallissa kaikki vaatimuskehikkojen vaatimukset kohdistetaan universaaleihin tietoturvatehtäviin, jotta voitte muodostaa yksittäisen suunnitelman, joka täyttää ison kasan vaatimuksia.
.png)
Aloita ilmaiseksi tutussa Microsoft Teams -ympäristössä.
Jos sinulla on kysymyksiä, varaa palaveri sinulle sopivaan ajankohtaan.
.svg)
.svg)
