Virksomheder skal udarbejde en politik og procedurer for vurdering af effektiviteten af foranstaltninger, som virksomheden implementerer til at understøtte sikkerheden i net- og informationssystemer efter denne bekendtgørelse, og for vurdering af behov for tekniske sikkerhedsscanninger, eksempelvis i form af sårbarhedsscanninger og penetrationstests.






Organisaatio toteuttaa sisäisiä auditointeja oman menettelykuvauksensa mukaisesti. Tavoitteena on tarkistaa:
Auditointien järjestämisestä ja tuloksista on säilytettävä dokumentoitua tietoa.






Organisaation on tarkistettava tietoturvapolitiikkansa ja -menettelynsä vähintään vuosittain ja päivitettävä ne tarvittaessa, jotta ne pysyvät ajan tasalla.
Uudelleentarkastelussa olisi arvioitava kriittisesti politiikan tai menettelyjen yleistä tehokkuutta ja sitä, pystytäänkö niillä edelleen vastaamaan tunnistettuihin riskeihin. Tarkistusprosessi ja tarvittavat muutokset olisi dokumentoitava.






Tietoturvan hallintajärjestelmän tulisi valvoa sinne kirjattujen tehtävien ja ohjeistusten toteuttamista.
Tehtävän omistajan tulisi tarkastalle tietoturvan hallintajärjestelmän toteutustilannetta kokonaisuutena säännöllisesti.






Organisaatio tekee säännöllisesti haavoittuvuusskannausta, jossa etsitään tietokoneista, työasemista, mobiililaitteista, verkoista tai sovelluksista tunnettuja haavoittuvuuksia. Skannausta on tärkeää tehdä myös merkittävien muutosten jälkeen.
On huomioitava, että haavoittuvaa lähdekoodia voi löytyä niin käyttöjärjestelmäohjelmistoista, palvelinsovelluksista, loppukäyttäjäsovelluksista, kuin esimerkiksi laiteohjelmistotason (firmware) sovelluksista sekä ajureista, BIOS:ista ja erillisistä hallintaliittymistä (esim. iLo, iDrac). Ohjelmistovirheiden lisäksi haavoittuvuuksia aiheutuu konfiguraatiovirheistä ja vanhoista käytänteistä, esimerkiksi vanhentuneiden salausalgoritmien käytöstä.






Organisaatio arvioi tietoturvan tasoa ja tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän tehokkuutta säännöllisesti.
Organisaatio on määrittänyt:
Tehokkaita mittareita tulisi pystyä käyttämään heikkouksien tunnistamiseen, resurssien parempaan kohdistamiseen sekä oman onnistumisen / epäonnistumisen arviointiin.






Staattiset skannaukset koodiin ovat ensimmäinen askel riskialttiiden haavoittuvuuksien havaitsemiseksi. Kun palvelu on otettu käyttöön, se kuitenkin altistuu uudenlaisille hyökkäyksille (esim. cross-site scripting tai tunnistautumisen ongelmat). Näitä voidaan pyrkiä tunnistamaan tunkteutumistestauksella.






Organisaation tietojärjestelmiä ja verkkoa on valvottava poikkeavan käytön havaitsemiksi. Kun poikkeavaa käyttöä havaitaan, organisaation on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin arvioidakseen tietoturvahäiriön mahdollisuuden.
Valvonnassa tulisi hyödyntää työkaluja, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen tai säännöllisen valvonnan organisaation tarvetason huomioiden. Valvontakäytännöillä tulisi pystyä hallitsemaan suuria määriä dataa, mukautumaan muuttuvaan uhkaympäristöön sekä lähettää tarvittaessa hälytyksiä välittömästi.
Seuraavien lähteiden sisällyttämistä valvontajärjestelmään on harkittava:
Organisaation on myös luotava toimintatavat "false positive" tulosten tunnistamiseksi ja korjaamiseksi, mukaan lukien valvontaohjelmiston virittäminen tarkempaa poikkeavuuksien tunnistamista varten.






Organisaatiossa suoritetaan säännöllisesti tietoturva-auditointia. Auditoinnin avulla tunnistetaan esimerkiksi tietojärjestelmiin sekä järjestelmätoimittajiin liittyviä puutteita ja kehitystarpeita.
Tärkeät auditointia suorittavat kumppanit kannattaa listata Muut sidosryhmät -osiossa.
Digiturvamallissa kaikki vaatimuskehikkojen vaatimukset kohdistetaan universaaleihin tietoturvatehtäviin, jotta voitte muodostaa yksittäisen suunnitelman, joka täyttää ison kasan vaatimuksia.
.png)