Tärkeää tietoa sisältäviin järjestelmiin olisi kirjauduttava useita tunnistamiskeinoja käyttävällä kirjautumisella, jota kutsutaan englanniksi joko "two-factor", “multi-factor” tai “dual factor” tunnistautumiseksi.

Esimerkiksi kirjautuessaan ensin salasanalla, käyttäjälle voidaan lähettää lisäksi kertakäyttöinen tunnistautumiskoodi tekstiviestinä. Tällöin hänet on tunnistettu kahden tekijän avulla (salasanan tietäminen ja puhelimen omistajuus).

Kaksivaiheisessa tunnistautumisessa voidaan käyttää apuna myös biometrisiä tunnisteita (esim. sormenjälki) ja muita laitteita. Kannattaa kuitenkin huomioida kustannukset ja vaikutukset yksityisyydensuojalle.

Organisaation olisi testattava säännöllisesti kykyään palauttaa sen toiminnan kannalta keskeiset tietojärjestelmät. Nämä testit olisi suoritettava vähintään neljännesvuosittain, jotta voidaan varmistaa, että järjestelmät voidaan palauttaa varmuuskopioista suuronnettomuuden sattuessa. Testissä olisi varmistettava, että palautettu järjestelmä on täysin toimiva ja täyttää organisaation palautustavoitteet.

Usein turvallisuustyökalut tarjoavat tavan asettaa hälytyksiä (alert policies), kun organisaation ympäristössä tapahtuu jotain mahdollisesti vaarallista. Esim. Microsoft 365 -ympäristössä on sisäänrakennettuja hälytyskäytäntöjä, jotka pyrkivät varoittamaan pääkäyttäjäoikeuksien väärinkäytöstä, haittaohjelmista, mahdollisista sisäistä ja ulkoisista riskeistä sekä riskeistä tietoaineistojen turvallisuudelle.

Organisaation on tunnistettava tietoturvaan liittyvät tapahtumat tietojärjestelmissä sekä niiden toimintaan liittyvissä ympäristöissä. Näihin tapahtumiin liittyviin muutoksiin reagoimiseksi on luotava hälytyskäytännöt.

Hälytyskäytäntöjä on valvottava aktiivisesti ja niitä on muokattava kokemuksen perusteella.

Organisaation tulee luoda kattava kriisinhallintajärjestelmä ja ylläpidettävä sitä. Tähän kuuluu menetelmien käyttöönotto mahdollisten kriisitilanteiden havaitsemiseksi tunnistamalla yleiset indikaattorit ja erityiset ennakoitavat kriisit sekä selkeät menettelyt kriisinhallinnan käynnistämiseksi ja eskaloimiseksi tarvittaessa. On määriteltävä strategiset tavoitteet ja painopisteet, joissa keskitytään esimerkiksi eettisiin näkökohtiin:

• ihmishenkien ja terveyden suojelu
• keskeisimpien liiketoimintaprosessien turvaaminen
• asianmukaisen tietoturvan varmistaminen

kriisinhallintaryhmän muodostus, johon kuuluu edustajia kaikista tärkeimmistä organisaation toiminnoista ja jossa on määritellyt rakenteet, roolit, toimivaltuudet, odotukset, valtuudet ja päätöksentekomenettelyt.

On kehitettävä ja hyväksyttävä kriisinhallintapolitiikat ja -menettelyt, jotka kattavat poikkeukselliset valtuudet ja päätöksentekoprosessit, viestintämenetelmät, hätätilanteiden toimintamenettelyt sekä raportoinnin, tiedonkeruun ja päätöksenteon organisaatiorakenteet.

Koko kriisinhallintasuunnitelmaa olisi tarkistettava ja päivitettävä säännöllisesti, jotta varmistetaan sen jatkuva tehokkuus ja asianmukaisuus.

Organisaation tietojärjestelmiä ja verkkoa on valvottava poikkeavan käytön havaitsemiksi. Kun poikkeavaa käyttöä havaitaan, organisaation on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin arvioidakseen tietoturvahäiriön mahdollisuuden.

Valvonnassa tulisi hyödyntää työkaluja, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen tai säännöllisen valvonnan organisaation tarvetason huomioiden. Valvontakäytännöillä tulisi pystyä hallitsemaan suuria määriä dataa, mukautumaan muuttuvaan uhkaympäristöön sekä lähettää tarvittaessa hälytyksiä välittömästi.

Seuraavien lähteiden sisällyttämistä valvontajärjestelmään on harkittava:

• lähtevä ja saapuva verkko- ja tietojärjestelmäliikenne
• pääsy kriittisiin tietojärjestelmiin, palvelimiin, verkkolaitteisiin ja itse valvontajärjestelmään
• kriittiset järjestelmä- ja verkkomääritystiedostot
• lokit suojaustyökaluista (esim. virustorjunta, IDS, IPS, verkkosuodattimet, palomuurit)
• verkon ja tietojärjestelmien käyttöön liittyvät tapahtumalokit
• suoritettavan koodin tarkistukset
• resurssien käyttö (esim. CPU, kiintolevyt, muisti, kaistanleveys) ja niiden suorituskyky

Organisaation on myös luotava toimintatavat "false positive" tulosten tunnistamiseksi ja korjaamiseksi, mukaan lukien valvontaohjelmiston virittäminen tarkempaa poikkeavuuksien tunnistamista varten.