Organisaatio huolehtii siitä, että häiriöhallintaan on nimetty selkeät vastuuhenkilöt, jotka vastaavat esimerkiksi häiriöiden ensimmäisen tason käsittelystä.

Häiriöiden hallinnasta vastaavia henkilöitä on ohjeistettava ja koulutettava, jotta he ymmärtävät organisaation prioriteetit tietoturvahäiriöiden käsittelyssä.

Organisaation olisi laadittava ja ylläpidettävä häiriötilannereagointisuunnitelmia. Reagointisuunnitelmien tulisi sisältää ainakin seuraavat seikat

• häiriötilanne tai häiriötilannetyyppi, jota varten suunnitelma on laadittu
• suunnitelman tavoite
• vastuuhenkilöt ja asiaan liittyvät sidosryhmät sekä yhteystiedot
• suunnitellut välittömät toimet
• suunnitellut seuraavat vaiheet

Häiriötilannereagointisuunnitelmissa olisi määriteltävä aktivointi- ja deaktivointiolosuhteet. Asiakirjojen saatavuus hätätilanteissa on otettava huomioon siten, että niistä on olemassa paikalliset ja fyysiset kopiot.

Organisaatiolla tulee olla selkeät viestintäkanavat tapahtumien raportointia varten:

• Perustetaan ja ylläpidetään asianmukaisia viestintäkanavia turvallisuustapahtumista raportoiville henkilöille ja varmistetaan, että:
• Tapahtumista ilmoittamista varten on määritetty yhteinen yhteyspiste, josta tiedotus tapahtuu kaikille asianomaisille osapuolille.
• Käytettävissä on erilaisia raportointikanavia tapahtumien vakavuuden mukaan, mukaan lukien reaaliaikaiset viestintävaihtoehdot merkittävissä hätätilanteissa ja asynkroniset menetelmät (esim. liput, sähköposti) vähemmän kiireellisissä asioissa.

Organisaation olisi myös harkittava mahdollisuutta ulkoiseen raportointiin. Tämä voi tarkoittaa, että organisaatiolla on järjestelmä, jolla voidaan käsitellä ulkoisten osapuolten raportteja turvallisuustapahtumista, mukaan lukien:

• Ulkoisesti saatavilla oleva ja hyvin kommunikoitu menetelmä tietoturvatapahtumien raportointia varten.
• Määritellyt menettelyt ulkoisista lähteistä tuleviin tietoturvatapahtumaraportteihin vastaamista ja niiden käsittelyä varten.

Organisaation olisi myös varmistettava, että häiriötilanteiden raportointimekanismit ja -tiedot ovat helposti kaikkien asianomaisten raportoijien saatavilla, ja otettava käyttöön palautemenettely, jolla turvatapahtumista raportoiville annetaan nopeita vastauksia ja päivityksiä ja jolla varmistetaan, että heille tiedotetaan tuloksista ja tarvittavista jatkotoimista.

Organisaation on luotava häiriöön vastaamissuunnitelma kriittisiin tietojärjestelmiin tapahtuvia tietoturvahäiriöitä varten. Vastaamissuunnitelmia tulee myös testata tarvittavien organisaation elementtien toimesta. Suunnitelmassa tulisi ottaa huomioon ainakin:

• Tietojärjestelmän toiminnan tarkoitus ja sen katkeamista varten tarvittavat varautumistoimet
• Palautussuunnitelmat, tavoitteet ja palautuskohteiden priorisointijärjestys
• Vastaussuunnitelmien toteuttamisen roolitus ja rooleihin määrättyjen henkilöiden yhteystiedot
• Normaalin toiminnan jatkuminen tietojärjestelmien tilasta riippumatta.
• Vastaussuunnitelmien jakelu, hyväksyminen ja tarkastaminen

Lisäksi suunnitelman tulisi ainakin:

• Luoda etenemissuunnitelma häiriöiden hallintakyvyn kehittämistä varten
• Kuvata häiriönhallintakyvyn rakenne ja organisaatio
• Antaa mittarit häiriönhallintakyvyn mittaamiseksi

Johdon on määriteltävä hallintavastuut ja luotava menettelyt, joilla taataan tehokas ja johdonmukainen reagointi tietoturvahäiriöihin.

Johdon on varmistettava mm.:

• häiriöiden hallinta on vastuutettu
• häiriöiden vastaamiseen, käsittelyyn ja raportointiin on dokumentoitu prosessi

Prosessin on varmistettava mm.:

• henkilöstöllä on selkeä yhteydenottopiste / -työkalu sekä ohjeistus häiriöiden raportoimiselle
• pätevä henkilöstö käsittelee raportoidut tietoturvahäiriöt tarpeeksi kattavasti

Organisaation tulisi säännöllisesti, vähintään vuosittain, testata ja tarkistaa tietoturvan jatkuvuussuunnitelmansa sen varmistamiseksi, että ne ovat päteviä ja tehokkaita epäsuotuisissa tilanteissa.

Jatkuvuussuunnitelmien testaukseen on tarvittaessa otettava mukaan kunkin suunnitelman kannalta kriittiset sidosryhmät. Organisaation tulisi määritttää ja dokumentoida tarvittavat yhteyshenkilöt toimittajien ja kumppaneiden kanssa.

Lisäksi jatkuvuussuunnitelmien ja niihin liittyvien hallintamekanismien riittävyys olisi arvioitava uudelleen, jos toiminnassa tapahtuu merkittäviä muutoksia.