Organisaatio on määritelly prosessin, jonka perusteella tunnistetut tekniset haavoittuvuudet käsitellään.

Osa haavoittuvuuksista voidaan korjata suoraan, mutta merkittäviä vaikutuksia omaavat haavoittuvuudet tulisi dokumentoida myös tietoturvahäiriöinä. Merkittäviä vaikutuksia omaavan haavoituvuuden tunnistamisen jälkeen:

• yksilöidään haavoittuvuuteen liittyvät riskit ja tarvittavat toimenpiteet (esim. järjestelmän paikkaus tai muut hallintatehtävät)
• aikataulutetaan tarvittavat toimenpiteet
• dokumentoidaan kaikki toimenpiteet

Organisaatiolla on prosessi, jolla käsitellään muiden osapuolten, kuten tavallisten käyttäjien tai "white-hat"-hakkerien, paljastamia haavoittuvuuksia.

Tyypillisesti tämä hoidetaan haavoittuvuuksien paljastamisohjelmien (Vulnerability Disclosure Programs, VDP) tai virallisten bugipalkkio-ohjelmien avulla. Näiden ohjelmien avulla käyttäjät voivat ilmoittaa haavoittuvuuksista organisaatiolle.

Organisaatio on määritellyt prosessit havaittujen haavoittuvuuksien korjaamiseksi.

Näihin prosesseihin olisi sisällyttävä ainakin seuraavat:

• Haavoittuvuuteen liittyvien riskien ja tarvittavien toimien tunnistaminen (esim. järjestelmän korjaaminen tai muut hallintatehtävät).
• Tarvittavat toimet aikataulutetaan
• Kaikki toteutetut toimet dokumentoidaan.

Organisaatio toteuttaa tarvittavat toimet haavoittuvuuden torjumiseksi toimivaltaisen tietoverkkotapahtumia ehkäisevän laitoksen asettamassa määräajassa, kuitenkin viimeistään 90 päivän kuluessa tiedon saamisesta, ja ilmoittaa toimivaltaiselle tietoverkkotapahtumia ehkäisevälle laitokselle haavoittuvuuden torjunnan edistymisestä.

Jos haavoittuvuutta ei objektiivisista syistä ole mahdollista poistaa asetetussa määräajassa, tietoverkkohäiriöiden torjuntalaitos voi organisaation pyynnöstä pidentää haavoittuvuuden poistamiselle asetettua määräaikaa, kuitenkin enintään 180 päivää haavoittuvuuden havaitsemisraportin toimittamisesta, ilmoittamalla siitä haavoittuvuuden havaitsemisraportissa sen toimittajalle.

Organisaatiolla on oltava selkeä toimintamalli havaittujen teknisten haavoittuvuuksien priorisointiin. Toimintamallin ei pitäisi olla täysin omaa keksintöä, vaan tukeutua yleisesti hyväksyttyihin käytäntöihin.

Haavoittuvuudet tulisi priorisoida niiden aiheuttamien riskin, liittyvän omaisuuden tärkeyden, mahdollisen organisationaalisen vaikutuksen sekä kiireellisyyden (huomioiden CVSS-arvo) perusteella.

Organisaation on määriteltävä seuratut mittarit haavoittuvuuksien tunnistamiseen sekä korjaamiseen liittyen. Mittareita on seurattava määritetyin aikavälein.

Olemme määritelleet säännöt , joiden perusteella tunnistettuun haavoittuvuuteen reagoidaan. Säännöt voivat sisältää mm. seuraavat asiat:

• ketkä kuuluvat quick-response tiimiin, joka on valmiina reagoimaan haavoittuvuuksiin
• haavoittuvuuden paikallistava henkilö tiedottaa välittömästi koko tiimia sovittua kanavaa myöten
• tiimi määrittää haavoittuvuudelle vakavuuden (matala, keskiverto, korkea) ennaltamääriteltyjen kriteerien perusteella
• tiimi päättää, jatketaanko käsittelyä tietoturvahäiriönä (kiireellisemmin) vai yleisen muutostenhallinnan mukaisesti
• haavoittuvuuden käsittelyä jatkamaan valitaan tarvittavat henkilöt

Riskialttiisiin järjestelmiin liittyvät haavoittuvuudet saavat aina korkean vakavuuden ja ne käsitellään ensimmäisinä.