Styring og håndtering av tekniske sårbarheter skal følge rutinene for endringsstyring. Virksomheten skal ha rutine for å skaffe seg informasjon om tekniske sårbarheter i nettverk- og informasjonssystemer, utstyr og programvare.
Utgangspunktet for styring og håndtering er oversikt over:
Det skal etableres rutiner og operative tiltak som ivaretar:






Organisaatio on määritelly prosessin, jonka perusteella tunnistetut tekniset haavoittuvuudet käsitellään.
Osa haavoittuvuuksista voidaan korjata suoraan, mutta merkittäviä vaikutuksia omaavat haavoittuvuudet tulisi dokumentoida myös tietoturvahäiriöinä. Merkittäviä vaikutuksia omaavan haavoituvuuden tunnistamisen jälkeen:






Organisaation on varmistettava, että haavoittuvuuksia havaitsevat suojausjärjestelmät sekä niissä mahdollisesti hyödennetyt avaintiedot (esim. threat signaturet) päivitetään vähintään viikottain.
Päivityksissä tulisi kiinnittää huomiota automaation mahdollistamiseen sekä valvontaan, jonka kautta puutteellinen toiminta havaitaan.






Organisaation on määriteltävä seuratut mittarit haavoittuvuuksien tunnistamiseen sekä korjaamiseen liittyen. Mittareita on seurattava määritetyin aikavälein.






Organisaatio tekee säännöllisesti haavoittuvuusskannausta, jossa etsitään tietokoneista, työasemista, mobiililaitteista, verkoista tai sovelluksista tunnettuja haavoittuvuuksia. Skannausta on tärkeää tehdä myös merkittävien muutosten jälkeen.
On huomioitava, että haavoittuvaa lähdekoodia voi löytyä niin käyttöjärjestelmäohjelmistoista, palvelinsovelluksista, loppukäyttäjäsovelluksista, kuin esimerkiksi laiteohjelmistotason (firmware) sovelluksista sekä ajureista, BIOS:ista ja erillisistä hallintaliittymistä (esim. iLo, iDrac). Ohjelmistovirheiden lisäksi haavoittuvuuksia aiheutuu konfiguraatiovirheistä ja vanhoista käytänteistä, esimerkiksi vanhentuneiden salausalgoritmien käytöstä.






Olemme määritelleet säännöt , joiden perusteella tunnistettuun haavoittuvuuteen reagoidaan. Säännöt voivat sisältää mm. seuraavat asiat:
Riskialttiisiin järjestelmiin liittyvät haavoittuvuudet saavat aina korkean vakavuuden ja ne käsitellään ensimmäisinä.






Ohjelmistoille ja muulle teknologialle on tietoisesti yksilöity tietolähteet, joita käyttämällä tunnistetaan meille relevantteja teknisiä haavoittuvuuksia ja ylläpidetään tietoa niistä (esim. viranomaiset tai laite- ja ohjelmistovalmistajat). Tietolähteitä arvioidaan ja päivitetään löydettäessä uusia hyödyllisiä lähteitä.
Haavoittuvuuksia voi löytyä suoraan hyödyntämistämme toimittajien järjestelmistä tai monien järjestelmiemme hyödyntämistä open source -komponenteista. On tärkeää seurata useita lähteitä, jotta oleellisista asioista ollaan kärryillä.






Organisaation tietojärjestelmiä ja verkkoa on valvottava poikkeavan käytön havaitsemiksi. Kun poikkeavaa käyttöä havaitaan, organisaation on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin arvioidakseen tietoturvahäiriön mahdollisuuden.
Valvonnassa tulisi hyödyntää työkaluja, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen tai säännöllisen valvonnan organisaation tarvetason huomioiden. Valvontakäytännöillä tulisi pystyä hallitsemaan suuria määriä dataa, mukautumaan muuttuvaan uhkaympäristöön sekä lähettää tarvittaessa hälytyksiä välittömästi.
Seuraavien lähteiden sisällyttämistä valvontajärjestelmään on harkittava:
Organisaation on myös luotava toimintatavat "false positive" tulosten tunnistamiseksi ja korjaamiseksi, mukaan lukien valvontaohjelmiston virittäminen tarkempaa poikkeavuuksien tunnistamista varten.






Teknisten haavoittuvuuksien hallintaprosessia seurataan ja arvioidaan säännöllisesti, jotta voidaan varmistaa sen tehokkuus ja vaikuttavuus.
Digiturvamallissa kaikki vaatimuskehikkojen vaatimukset kohdistetaan universaaleihin tietoturvatehtäviin, jotta voitte muodostaa yksittäisen suunnitelman, joka täyttää ison kasan vaatimuksia.
.png)