Salausratkaisujen tarpeellisuudesta päättäminen nähdään osana kokonaisprosessia, johon sisältyvät riskien arviointi ja muiden hallintatehtävien määrittely.

Organisaatio on laatinut yleisen salauspolitiikan, jota noudatetaan aina tietoa suojattaessa salauksen avulla.

Salauspolitiikka määrittelee:

• yleiset periaatteet salauksen hallintakeinojen käytölle koko organisaatiossa
• tarvittavan salaustason määrittelytavat omaisuuden riskien arvioinnin perusteella
• salauksen käytön mobiililaitteissa
• tavat salausavainten suojaukseen ja salatun tiedon palauttamiseen avainten kadotessa
• roolit ja velvollisuudet salaukseen liittyen
• salauksen vaikutukset muihin tietoturvan hallintajärjestelmän tehtäviin

Tarve tietää -periaatteella pääsyoikeus myönnetään ainoastaan sellaiseen tietoon, jota yksilö tarvitsee tehtävänsä suorittamiseen. Eri tehtävillä ja rooleilla on erilaiset tietotarpeet ja täten erilaiset pääsyprofiilit.

Tehtävien eriyttäminen tarkoittaa sitä, että ristiriidassa olevat tehtävät ja vastuualueet on eriytettävä, jotta vähennetään organisaation suojattavan omaisuuden luvattoman tai tahattoman muuntelun tai väärinkäytön riskiä.

Järjestelmälokien kehityksen tulee pysyä järjestemän kehityksen mukana ja mahdollistaa esim. tarvittava häriötilanteiden selvitys. Kuvaamme tietojärjestelmälistauksen yhteydessä, minkä järjestelmien suhteen vastuu lokituksen toteutuksesta on itsellämme. Näiden järjestelmien suhteen dokumentoimme:

• mitä tietoja lokiin tallentuu
• kuinka pitkään lokin tiedot säilytetään

Organisaatio toteuttaa roolipohjaista pääsynhallintaa, jossa on ennakkoon määritetty eri suojattavalle omaisuudelle pääsyoikeusroolit, jotka oikeuttavat pääsyn. Roolien tiukkuuden tulisi heijastaa omaisuuteen liittyviä tietoturvariskejä.

Määrittelyn tueksi pitää harkita seuraavia asioita:

• kuinka laajoihin tietoihin kukin käyttäjä tarvitsee pääsyn
• kuinka laajasti käyttäjän tulee pystyä muokkaamaan tietoja (luku-, kirjoitus-, poisto-, tulostamis-, suorittamisoikeus)
• onko muilla sovelluksilla pääsyä tietoihin
• voidaanko tietoja eriyttää omaisuuden sisällä niin, että arkaluonteiset tiedot paljastuvat vähemmän

Organisaation on ylläpidettävä listaa käytetyistä tietojärjestelmistä sekä tietojärjestelmille nimetyistä omistajista. Omistaja vastaa järjestelmän tietojen täydentämisestä sekä mahdollisista muista tietoturvatoimenpiteistä, jotka liittyvät tiiviisti järjestelmään.

Järjestelmiin liittyvä dokumentaatio sisältää mm. seuraavia tietoja:

• Järjestelmään liittyvät vastuut ja sen käyttötarkoitus
• Järjestelmän tietojen sijainti (käsitellään tarkemmin erillisessä tehtävässä)
• Kuvaus järjestelmän ylläpito- ja kehitysvastuista sekä tähän mahdollisesti liittyvät toimittajat (käsitellään tarkemmin erillisessä tehtävässä)
• Tarvittaessa tietojärjestelmän pääsyoikeusroolit ja tunnistautumistavat (käsitellään tarkemmin erillisessä tehtävässä)
• Tarvittaessa liittymät muihin järjestelmiin (käsitellään tarkemmin erillisessä tehtävässä)

Tietojärjestelmästä vastaava taho määrittää järjestelmän käyttöoikeudet käyttäjien tehtäviin liittyen. Todellisten käyttöoikeuksien vastaavuutta suunniteltuun on valvottava ja oikeuksia uudelleenarvioitava säännöllisin aikavälein.

Pääsyoikeuksia katselmoitaessa on huomiotava lisäksi ylläpito-oikeuksien minimointi sekä tarpeettomien tunnusten sulkeminen.

Organisaatio on ennalta määritellyt tunnistautumistavat, joita työntekijöiden tulisi suosia tietojärjestelmiä käytettäessä.

Useita pilvipalveluita käyttäessään käyttäjä voi itse määritellä, millä tavalla hän palveluun tunnistautuu. Yksittäinen keskitetty tunnistautumistili (esim. Google- tai Office365-tili) voi auttaa sulkemaan iso määrä pääsyoikeuksia kerralla, kun tunnistautumistapana toimiva käyttäjätili suljetaan.

Kaikki hankitun palvelun/sovelluksen/järjestelmän turvallisuuteen oleellisesti vaikuttava koodi on tarkastettavissa (esim. mahdolliset takaportit, turvattomat toteutukset).

Vahvistaaksemme haittaohjelmilta suojautumiselta organisaatiomme on määritellyt lisätoimenpiteet korkeamman suojaustason tiedoille:

• Arvioidaan tarve järjestelmien USB-porttien ja vastaavien liityntöjen käytölle.
• Tilanteissa, joissa liityntöjen käytölle ei ole kriittistä tarkastelua kestävää perustetta, liitynnät poistetaan käytöstä.
• Tilanteissa, joissa liityntöjen käytölle on kriittistä tarkastelua kestävät perusteet, arvioidaan tapauskohtaisesti edellytykset ja ehdot, minkä mukaisia laitteistoja ja välineitä (esim. USB-muisteja) järjestelmään voidaan kytkeä.

Järjestelmillä tarkoitetaan tässä palvelimia, työasemia, verkon aktiivilaitteita (palomuurit, reitittimet, kytkimet, langattomat tukiasemat jne.) ja vastaavia. Koventamisella puolestaan tarkoitetaan järjestelmän asetusten muuttamista siten, että järjestelmän haavoittuvuuspinta-alaa saadaan pienennettyä.

Organisaatio on määritellyt toimintatavat, joiden avulla:

• Käyttöön otetaan vain käyttövaatimusten ja tietojen käsittelyn kannalta olennaiset toiminnot, laitteet ja palvelut. Ylimääräiset poistetaan myös BIOS-tasolla.
• Käytössä on menettelytapa, jolla järjestelmät asennetaan järjestelmällisesti siten, että lopputuloksena on kovennettu asennus.
• Kovennettu asennus sisältää vain sellaiset komponentit ja palvelut, sekä käyttäjien ja prosessien oikeudet, jotka ovat välttämättömiä toimintavaatimusten täyttämiseksi ja turvallisuuden varmistamiseksi.
• Ohjelmistot, kuten käyttöjärjestelmät, sovellukset ja laiteohjelmistot, asetetaan keräämään tarvittavaa lokitietoa väärinkäytösten havaitsemiseksi.
• Tietojärjestelmän käynnistäminen tuntemattomalta (muulta kuin ensisijaiseksi määritellyltä) laitteelta on estetty.
• Ohjelmistot (esim. laiteohjelmistot, sovellukset) pidetään ajantasaisina .
• Kohteen yhteydet, mukaan lukien hallintayhteydet, ovat rajattuja, kovennettuja, käyttäjätunnistettuja sekä aikarajoitettuja (istunnon aikakatkaisu).

Päätelaitteet tunnistetaan teknisesti (laitetunnistus, 802.1X, tai vastaava menettely) ennen pääsyn sallimista verkkoon tai palveluun, ellei verkkoon kytkeytymistä ole fyysisen turvallisuuden menetelmin rajattu suppeaksi (esim. palvelimen sijoittaminen lukittuun laitekaappiin teknisesti suojatun viranomaisen ko. suojaustasolle hyväksymän turva-alueen sisällä).

Esihenkilöitä on ohjeistettu ilmoittamaan etukäteen tietojärjestelmien omistajille merkittävistä muutoksista alaisten työsuhteissa, kuten ylennyksistä, alennuksista, työsuhteen päättymisestä tai muista muutoksista työroolissa.

Ilmoituksen perusteella henkilön pääsyoikeuksia voidaan päivittää joko keskitetystä hallintajärjestelmästä tai yksittäisistä tietojärjestelmistä.

Organisaation on oltava selvillä eri tietojärjestelmien käytöstä kertyvistä tapahtumalokeista, olipa lokien tuottaminen omalla tai järjestelmätoimittajan vastuulla. Lokeihin tallentuvat käyttäjien suorittamat toiminnot sekä tapahtuneet poikkeamat, virheet ja tietoturvatapahtumat.

Kertyvän lokin riittävyyttä on katselmoitava säännöllisesti. Lokin avulla pitäisi tarvittaessa pystyä selvittämään järjestelmään liittyvät häiriötilanteet ja niiden syy.

Organisaatio kouluttaa henkilöstöä säännöllisesti sekä hyödynnetyn haittaohjelmasuojauksen käytöstä, haittaohjelmahyökkäyksistä raportoinnista sekä haittaohjelmahyökkäyksistä toipumisesta.

Haittaohjelmien suojaukseen käytetyt järjestelmät tarkistavat ja asentavat päivitykset automaattisesti halutuin väliajoin ja ajavat myös halutut tarkistukset valitulla frekvenssillä ilman käyttäjän toimia.

Valitaan ja asennetaan haittaohjelmien havaitsemis- ja korjausohjelmat keskitetysti ja päivitetään ne säännöllisesti tietokoneiden ja tietovälineiden ennaltaehkäisevää tai säännöllistä tutkimista varten.

Ohjelmien tulisi tarkastaa ainakin seuraavat asiat:

• verkon tai tallennusvälineen kautta saapuneet tiedostot tarkistetaan haittaohjelmien varalta ennen käyttöä
• sähköpostiliitteet ja ladatut tiedostot tarkistetaan haittaohjelmien varalta ennen käyttöä
• verkkosivustot tarkistetaan haittaohjelmien varalta

Organisaatiomme on määritellyt toimintatavat salausavainten luomiseen, säilyttämiseen, jakamiseen ja poistamiseen.

Salausavainten pituudet ja käyttökäytännöt pyritään valitsemaan parhaiden yleisten käytäntöjen mukaisesti seuraamalla alan kehitystä.

Sähköiset laitteet kuten kaapelit, näyttöpäätteet, kopiokoneet, tabletit ja älypuhelimet vuotavat sähkömagneettista säteilyä, josta on oikealla laitteistolla mahdollista selvittää alkuperäinen lähetetty tieto - vaikkapa syötetty käyttäjätunnus ja salasana.

Toimitilan rakenteissa olevat aukot (ikkunat, ovet, ilmastointi) suojataan, jotta ne eivät päästä säteilyä ulos. Lisäksi luottamuksellista tietoa käsittelevät laitteet sijoitetaan niin, että sähkömagneettisesta vuodosta johtuva tietovuotoriski pidetään mahdollisimman pienenä.

Aina hankittaessa tai kehitettäessä uusia tietojärjestelmiä noudatetaan ennalta määritettyjä turvallisuussääntöjä huomioiden järjestelmän prioriteetti. Sääntöjen avulla varmistetaan, että tietojen käsittelyn turvallisuus järjestelmässä on varmistettu riittävin toimenpitein.

Jaetut käyttäjätunnukset olisi sallittava vain, jos ne ovat tarpeellisia liiketoiminnallisista tai toiminnallisista syistä, ja ne olisi hyväksytettävä ja dokumentoitava.

Mikäli jaettuja käyttäjätunnuksia käytetään ylläpitokäyttöön, salasanat on vaihdettava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ylläpitooikeuksin varustettu käyttäjä jättää työnsä.

Tärkeää tietoa sisältäviin järjestelmiin olisi kirjauduttava useita tunnistamiskeinoja käyttävällä kirjautumisella, jota kutsutaan englanniksi joko "two-factor", “multi-factor” tai “dual factor” tunnistautumiseksi.

Esimerkiksi kirjautuessaan ensin salasanalla, käyttäjälle voidaan lähettää lisäksi kertakäyttöinen tunnistautumiskoodi tekstiviestinä. Tällöin hänet on tunnistettu kahden tekijän avulla (salasanan tietäminen ja puhelimen omistajuus).

Kaksivaiheisessa tunnistautumisessa voidaan käyttää apuna myös biometrisiä tunnisteita (esim. sormenjälki) ja muita laitteita. Kannattaa kuitenkin huomioida kustannukset ja vaikutukset yksityisyydensuojalle.

Verkon käytöstä syntyy asianmukaista lokia, jotta mahdollistetaan tietoturvallisuuden kannalta olennaisten toimenpiteiden havaitseminen.

Verkkoliikenteen normaali tila (liikennemäärät, protokollat ja yhteydet) on tiedossa. Poikkeamien havaitsemiseksi on olemassa menettely, jolla verkkoliikenteen normaaliin tilaan nähden eroavat tapahtumat (esimerkiksi poikkeavat yhteydet tai niiden yritykset) pyritään havaitsemaan.