Täysi, sertifionnin mahdollistava tietoturvan hallintajärjestelmä. Koko kattaus hallintakeinoja sekä johdon, auditoinnin sekä riskienhallinnan näkökulmat.
Auditoitu tietoturva syventää Ensisijaisen tietoturvan perusteiden sekä Laajennetun tietoturvan hallintakeinojen kokonaisuutta.
NIS 2 määrittää perustason digiturvallisuusriskien hallintatoimenpiteille ja raportointivelvollisuuksille kaikilla direktiivin kattamilla tärkeillä aloilla, kuten energia-, liikenne-, terveys-, elintarvike-, jäte-, julkishallinnossa ja digitaalisessa infrastruktuurissa – sekä niiden toimitusketjuissa.
NIS 2 tiukentaa sääntöjä ja laajentaa sen soveltamisalaa verrattuna alkuperäiseen NIS-direktiiviin vuodelta 2016. Se myös lisää ylimmän johdon vastuuvelvollisuutta ja tiukentaa seuraamuksia puutteista.
Cyber Essentials on UK:n hallinnon tukema tietoturvakehikko. Sen lähestyminen on suoraviivainen ja haltuun otetaan tietoturvan olennaisimmat osat, joiden kautta vähennetään yleisimpien tietoturvahyökkäysten todennäköisyyttä.
CyberFundamentals vaatimuskehikon on luonut Centre for Cybersecurity Belgium. Se tarjoaa joukon konkreettisia toimenpiteitä, joilla voit suojata tietojasi, vähentää merkittävästi yleisimpien verkkohyökkäysten riskiä ja lisätä organisaatiosi kyberkestävyyttä. Vaatimuskehikko perustuu:
Kyberperusteet on jäsennetty neljään tasoon, joista seuraava taso sisältää joka kerta hieman enemmän toimenpiteitä kuin edellinen. Aloitustaso Small, jota seuraavat Basic, Important ja Essential. Essential-taso sisältää kaikki perustietoturvatoimenpiteet edellisistä tasoista ja esittelee edistyneempiä hallintakeinoja. Essential-taso on NIS2-direktiivin mukainen.
The Digital Operational Resilience Act (DORA) on EU:n laki digitaalisen toiminnan resilienssistä. DORA:n avulla pyritään saavuttamaan yhtenäinen korkea digiresilienssi EU:n alueella. Se antaa yhtenäiset vaatimukset koskien tietoverkkoja ja -järjestelmiä, jotka tukevat rahoitusalan liiketoimintaprosesseja.
DORA asettaa vaatimuksia mm. suojauksesta, havaitsemisesta, eristämisestä, palautusta ja korjaamista tietoturvatapahtumiin liittyvissä tilanteissa. Lisäksi vaatimuksiin kuuluu laajaa riskien- ja häriöidenhallintaa, kyberuhkien ja haavoittuvuuksien jakaminen, vaatimukset resilienssin testaamisesta ja häiriöiden ilmoittamisesta viranomaisille.
Digiturvamalli purkaa tietoturva- ja tietosuojavaatimukset selkeiksi tehtäviksi, jotka voidaan vastuuttaa ja näyttää yksiselitteisesti tehdyiksi.
Digiturvamalliin kerätään "todisteita" tehtävän toteuttamisesta, joka tarkoittaa joko suoraan Digiturvamalliin luotua dokumentaatiota, ohjeistuksia tai raportteja tai vapaita kuvauksia tehtävän toteutuksesta, kun varsinainen toteutus tapahtuu hallintajärjestelmän ulkopuolella.
Tutustu vapaasti Digiturvamallin tehtäväsisältöihin. Tehtävien sivulta löydät sekä tarkemman kuvauksen, liittyvät Digiturvamallin ominaisuudet sekä vaatimukset, joiden täyttämiseen tehtävä liittyy.
Digiturvan kokonaiskuvapalvelu on DVV:n kehittämä ja ylläpitämä palvelu, joka kerää tietoa julkisen hallinnon organisaatioiden digitaalisen turvallisuuden tilanteesta.
Tämän vaatimuskehikon vaatimukset vastaavat palvelussa organisaatiolle esitettäviä, hallinnollisen digitaalisen turvallisuuden tilaa koskevia, väittämiä.
Täysi, sertifionnin mahdollistava tietoturvan hallintajärjestelmä. Koko kattaus hallintakeinoja sekä johdon, auditoinnin sekä riskienhallinnan näkökulmat.
Auditoitu tietoturva syventää Ensisijaisen tietoturvan perusteiden sekä Laajennetun tietoturvan hallintakeinojen kokonaisuutta.
ISO 27017 on tietoturvastandardi, joka on kehitetty erityisesti pilvipalveluntarjoajille ja käyttäjille turvallisemman pilvipohjaisen ympäristön luomiseksi ja tietoturvahäiriöiden riskin vähentämiseksi.
ISO 27017 antaa pilvikohtaisia lisäyksiä ISO 27001:een, joten näitä kahta viitekehystä tulee käyttää yhdessä.
ISO 27018 on tietoturvastandardi, joka on kehitetty erityisesti pilvipalveluntarjoajille, jotta voidaan varmistaa riskien arvioiminen ja valvonnan toteuttaminen henkilötietojen suojaamiseksi.
ISO 27018 antaa pilvikohtaisia lisäyksiä ISO 27001:een, joten näitä kahta viitekehystä tulee käyttää yhdessä.
ISO 27701 on tietosuojalaajennus ISO 27001 -standardiin. Vaatimuskehikon avulla olemassaoleva tietoturvan hallintajärjestelmä (ISMS) laajennetaan henkilötietojen käsittelyä ja suojaamista koskevilla vaatimuksilla tietosuojan hallintajärjestelmäksi (PIMS).
Organisaatio voi hankkia sertifioinnin ISO 27701:n mukaiselle hallintajärjestelmälle. Koska vaatimuskehikko laajentaa ISO 27001 -standardia, sertifiointia tavoittelevalla organisaatiolla on oltava myös ISO 27001 -sertifikaatti.
Tiedonhallintalautakunnan muodostama tietoturvallisuuden arviointikriteeristö, joka on kohdistettu suomalaiselle julkishallinnolle.
Julkri listaa 200 eri tasoista tietoturvakäytäntöä, joiden avulla voidaan käytännössä täyttää mm. tiedonhallintalaissa sekä tietosuoja-asetuksessa säädettyjä käsitellyn tiedon turvallisuuteen kohdistuvia vaatimuksia.
Tämä vaatimuskehikko sisältää Julkri: Täysi -kehikon lisäksi kaikki turvallisuusluokitellun tiedon (TL IV, TL III, TL II tai TL I) erityiskriteerit.
Katakria käytetään arvioitaessa kohdeorganisaation kykyä suojata viranomaisen salassa pidettävää tietoa. Sitä voidaan käyttää ohjaamaan turvallisuustyötä organisaaiossa, joka haluaa olla valmis viranomaisen toteuttamaan auditointiin.
Katakria käytetään arvioitaessa kohdeorganisaation kykyä suojata viranomaisen salassa pidettävää tietoa. Sitä voidaan käyttää ohjaamaan turvallisuustyötä organisaaiossa, joka haluaa olla valmis viranomaisen toteuttamaan auditointiin.
NIST-tietoturvakehikko on yhteistyöhanke, jota koordinoi National Institute of Standards and Technology (NIST, osa Yhdysvaltain kauppaministeriötä) ja johon on osallistunut teollisuuden, yliopistoyhteisön ja hallituksen osallistujia.
Kehikko on suunniteltu auttamaan kriittisen infran omistajia ja operoijia tunnistamaan, arvioimaan ja hallitsemaan tietoturvariskejä.
NCM ICT Security Principles on Norjan kansallisen turvallisuusviranomaisen (NSM) julkaisema ja ylläpitämä tieto- ja viestintätekniikan tietoturvaa koskeva kehys. Turvallisuusperiaatteissa neuvotaan yrityksiä ja organisaatioita, miten ne voivat suojata tietojärjestelmiään luvattomalta käytöltä, vahingoittumiselta tai väärinkäytöltä.
Periaatteissa keskitytään teknisiin ja organisatorisiin toimenpiteisiin. Fyysistä turvallisuutta ja inhimillistä näkökulmaa koskevia toimenpiteitä ei yleensä käsitellä. Toimenpiteitä sovelletaan sekä tahattomiin että tahallisiin tekoihin, vaikka pääpaino onkin tahallisissa teoissa.
Näissä puitteissa on 21 turvallisuusperiaatetta, joihin sisältyy yhteensä 118 turvatoimenpidettä, jotka jakautuvat neljään luokkaan: i) tunnistaminen, ii) suojaaminen ja ylläpito, iii) havaitseminen ja iv) reagointi ja palautus.
SOC 2 -vaatimuskehikko määrittelee, kuinka organisaatioiden tulee suojata asiakastietoja esimerkiksi luvattomalta käytöltä, tietoturvaloukkauksilta tai muilta haavoittuvuuksilta. Sen on kehittänyt American Institute of Certified Public Accountants (AICPA).
SOC 2 sisältää 5 erilaista vaatimusryhmää: turvallisuus, saatavuus, käsittelyn eheys, luottamuksellisuus ja yksityisyys. SOC 2 -tarkastus voidaan suorittaa liittyen yhteen tai kaikkiin näistä kriteereistä. Jokaisella kriteereillä on erityisiä vaatimuksia, jotka yrityksen on täytettävä ottamalla käyttöön kontrolleja.
TISAX (Trusted Information Security Assessment Exchange) on yritysten tietoturvan arviointi- ja vaihtomekanismi, joka mahdollistaa arviointitulosten vertaamisen osallistujien kesken.
Tämä kehys sisältää TISAXin tietoturvavaatimukset, jotka ovat pakollisia kaikille TISAXin osallistujille. Kehystä voidaan laajentaa edelleen prototyyppisuojaus- ja tietosuojavaatimuksilla, jotka löytyvät laajennuskehikkoina.
Tiedonhallintalautakunnan suositus, joka opastaa tiedonhallintalain asettamien tietoturvallisuuden vähimmäisvaatimusten täyttämisessä, jotka kaikkien julkishallinnon organisaatioiden tulee vähintään täyttää. Vähimmäisvaatimusten osana organisaatioiden tulee tunnistaa ja arvioida tietojenkäsittelyyn liittyvät riskit sekä toteuttaa toimenpiteet riskien pienentämiseksi hyväksyttävälle tasolle.
Tiedonhallintalain tarkoituksena on edistää julkisen hallinnon tiedonhallintaa, tietoturvallisuutta sekä digitalisointia.
Voimassa olevan asiakastietolain mukaisesti kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien on laadittava tietosuojan, tietoturvallisuuden ja tietojärjestelmien käytön omavalvontasuunnitelma.
THL julkaisi vuonna 2020 uuden mallin tietoturvallisuuden ja tietosuojan omavalvontasuunnitelmasta. Omavalvontasuunnitelma tukee sote-palveluntuottajia tietoturvallisuuden ja tietosuojan suunnittelussa.
Palveluntuottaja pystyy suunnitelman avulla huomioimaan ja suunnittelemaan olennaiset tietosuojan, tietoturvallisuuden ja tietojärjestelmien käytön asiat.
Tietoturvasuunnitelma on dokumentti, jolla sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajat kuvaavat tietoturvan- ja tietosuojan omavalvontaa. Tietoturvasuunnitelman täytyy kuvata kuinka palveluntuottaja täyttää asiakastietolain 27 §:n vaatimukset, joita asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn ja niitä käsitteleviin tietojärjestelmiin liittyy. Vaatimuksia ovat mm.
Tietosuoja-asetus määrää vaatimukset lailliselle henkilötietojen käsittelylle ja riittävän tietosuojatason osoittamiselle.
Ohjevideot ovat poimintoja webinaarikoulutuksistamme, joissa käymme läpi tiettyä digiturvan johtamisen teemaa.
Blogikirjoituksissa avaamme tarkemmin tiettyä digiturvan tärkeää työaluetta, kuten riskien hallintaa tai henkilöstön ohjeistamista.
Ohjeartikkelit antavat tarkkoja työkaluohjeita tiettyjen asioiden tekemiseen Digiturvamallissa.
Ohjeartikkelit antavat tarkkoja työkaluohjeita tiettyjen asioiden tekemiseen Digiturvamallissa.
Ohjeartikkelit antavat tarkkoja työkaluohjeita tiettyjen asioiden tekemiseen Digiturvamallissa.
Digiturvamallissa kaikki vaatimuskehikkojen vaatimukset kohdistetaan universaaleihin tietoturvatehtäviin, jotta voitte muodostaa yksittäisen suunnitelman, joka täyttää ison kasan vaatimuksia.