Viranomaisen on huolehdittava, että sen tietojärjestelmien käytöstä ja niistä tehtävistä tietojen luovutuksista kerätään tarpeelliset lokitiedot, jos tietojärjestelmän käyttö edellyttää tunnistautumista tai muuta kirjautumista. Lokitietojen käyttötarkoituksena on tietojärjestelmissä olevien tietojen käytön ja luovutuksen seuranta sekä tietojärjestelmän teknisten virheiden selvittäminen.

Digiturvamallissa tietojärjestelmän omistaja voi vastata tietojärjestelmän lokitietojen keräämisen tarkastamisesta. Organisaatio dokumentoi lokien sisällön tarkemmin niissä tietojärjestelmissä, joiden teknisestä ylläpidosta se vastaa itse. Muissa tietojärjestelmissä omistaja tarkistaa yhteistyössä järjestelmätoimittajan kanssa, että tarvittavat lokit kertyvät.

Järjestelmälokien kehityksen tulee pysyä järjestemän kehityksen mukana ja mahdollistaa esim. tarvittava häriötilanteiden selvitys. Kuvaamme tietojärjestelmälistauksen yhteydessä, minkä järjestelmien suhteen vastuu lokituksen toteutuksesta on itsellämme. Näiden järjestelmien suhteen dokumentoimme:

• mitä tietoja lokiin tallentuu
• kuinka pitkään lokin tiedot säilytetään

Organisaation on varmistettava, että haavoittuvuuksia havaitsevat suojausjärjestelmät sekä niissä mahdollisesti hyödennetyt avaintiedot (esim. threat signaturet) päivitetään vähintään viikottain.

Päivityksissä tulisi kiinnittää huomiota automaation mahdollistamiseen sekä valvontaan, jonka kautta puutteellinen toiminta havaitaan.

Lokeja suojataan luvattomilta muutoksilta ja häiriöiltä (esim. tietojen muokkaaminen tai säilytyskapasiteetin ylittyminen) mm. seuraavin toimintatavoin:

• Keskeiset tallenteet säilytetään vähintään 2-5 vuotta, ellei lainsäädäntö tai sopimukset edellytä pitempää säilytysaikaa.
• Lokitiedot varmuuskopioidaan säännöllisesti.
• Samalla turvallisuusalueella olevien olennaisten tietojenkäsittelyjärjestelmien kellot on synkronoitu sovitun ajanlähteen kanssa.
• Syntyneiden lokitietojen käytöstä ja käsittelystä muodostuu merkinnät.

Lokeja pyritään suojaamaan luvattomilta tietojen muutoksilta sekä toimintahäiriöiltä, joita ovat mm.:

• tallennettavien sanomatyyppien muutokset
• lokin tietojen muokkaaminen tai poistaminen
• lokin säilytyskapasiteetin ylittäminen, josta voi seurata tapahtumien ylikirjoittaminen tai jääminen kirjaamatta

Organisaation on oltava selvillä eri tietojärjestelmien käytöstä kertyvistä tapahtumalokeista, olipa lokien tuottaminen omalla tai järjestelmätoimittajan vastuulla. Lokeihin tallentuvat käyttäjien suorittamat toiminnot sekä tapahtuneet poikkeamat, virheet ja tietoturvatapahtumat.

Kertyvän lokin riittävyyttä on katselmoitava säännöllisesti. Lokin avulla pitäisi tarvittaessa pystyä selvittämään järjestelmään liittyvät häiriötilanteet ja niiden syy.

Valvomalla pilvipalveluissa jaettujen tietojen määrää voidaan pyrkiä havaitsemaan riskejä, jotka voivat johtaa tiedon luvattomaan paljastumiseen. Tiedostoihin liittyen voidaan esimerkiksi valvoa:

• Ketkä työntekijät jakavat eniten tiedostoja pilvipalveluissa?
• Kuinka usein DLP-käytännöt ovat antaneet hälytyksiä?
• Miten usein DLP-käytäntöjen antamia varoituksia on ohitettu?
• Paljonko tärkeitä tietoja on muissa pilvipalveluissa - DLP-valvonnan ulottumattomissa?

Usein turvallisuustyökalut tarjoavat tavan asettaa hälytyksiä (alert policies), kun organisaation ympäristössä tapahtuu jotain mahdollisesti vaarallista. Esim. Microsoft 365 -ympäristössä on sisäänrakennettuja hälytyskäytäntöjä, jotka pyrkivät varoittamaan pääkäyttäjäoikeuksien väärinkäytöstä, haittaohjelmista, mahdollisista sisäistä ja ulkoisista riskeistä sekä riskeistä tietoaineistojen turvallisuudelle.

Organisaation on tunnistettava tietoturvaan liittyvät tapahtumat tietojärjestelmissä sekä niiden toimintaan liittyvissä ympäristöissä. Näihin tapahtumiin liittyviin muutoksiin reagoimiseksi on luotava hälytyskäytännöt.

Hälytyskäytäntöjä on valvottava aktiivisesti ja niitä on muokattava kokemuksen perusteella.

Järjestelmälokit sisältävät usein runsaasti tietoa, josta suuri osa on tietoturvallisuuden tarkkailun kannalta epäolennaista. Jotta tietoturvallisuuden tarkkailun kannalta merkittävät tapahtumat saadaan tunnistettua, olisi harkittava tarkoituksenmukaisten sanomatyyppien automaattista kopiointia toiseen lokiin tai soveltuvien apuohjelmien tai tarkastustyökalujen käyttöä tiedostojen läpikäymisessä ja selvittämisessä.

Suojausjärjestelmissä (esim. palomuuri, haittaohjelmasuojaus) on usein mahdollisuus tallentaa lokia tapahtumista. Varmistakaa säännöllisin aikavälein, että kattavaa lokia kertyy ja pyrkikää tunnistamaan epäilyttävää toimintaa. Lokista on hyötyä myös häiriöiden tai loukkausten tutkinnassa.

Suojausjärjestelmät ovat niitä tietojärjestelmiä, jotka ovat käytössä suojatakseen meillä olevaa tietoa, ei niinkään sen käsittelemiseksi.

Arvioimme säännöllisesti eri suojausjärjestelmien toimintaa ja tarvetta uusille järjestelmille.

Tarvittavaa henkilöstöä koulutetaan säännöllisesti valittujen suojausjärjestelmien käytöstä.

Organisaatiolla on oltava ennalta suunnitellut, selkeät toimintatavat tilanteisiin, joissa lokituksen tai muun käytön valvonnan epäillään pettäneen. Näistä tilanteista on ilmoitettava viipymättä oikealle vastuutaholle.

Eri tyyppisiin tilanteisiin tulisi olla omat toimintaohjeensa. Virheitä valvonnassa voivat aiheuttaa esimerkiksi ohjelmistovirheet, lokien tallennusvirheet, lokien varmuuskopiointivirheet tai muistitilan ylittäminen.

Organisaatiolla on oltava ennalta suunnitellut, selkeät toimintatavat kunkin eri suojausjärjestelmän osalta tilanteisiin, joissa lokituksen tai muun käytön valvonnan epäillään pettäneen. Näistä tilanteista on ilmoitettava viipymättä oikealle vastuutaholle.

Prosessin on otettava huomioon vähintään organisaation digiturvalle oleelliset suojausjärjestelmät (esim. palomuurit, IDS/IPS, haittaohjelmatorjunta, kulunvalvonta).

Organisaatiolla täytyy olla kyvykkyys valvoa ja raportoida salaukseen sekä salausavainten hallintaan liittyviä toimia.

Kun havaitaan normaalista poikkeavaa toimintaa, tapauset olisi käsiteltävä häiriöiden hallinnan prosessien mukaisesti.

Eri järjestelmien välisten kellojen synkronointi mahdollistaa hyvän yhteentoimivuuden sekä helpottaa ongelmatilanteiden jäljittämistä sekä tapahtumakulkujen hahmottamista.

Organisaation on käytettävä luotettavaa lähdettä ajan säätämiseksi ja synkronisoimiseksi vähintään omalle toiminnalle kriittisten järjestelmien osalta.

Haavoittuvuuksia kolmannen osapuolen kehittämissä tai avoimen lähdekoodin kirjastoissa on valvottava, skannattava ja raportoitava samaan tyyliin kuin muitakin haavoittuvuuksia.

Organisaation on määritetävä toimintatavat, joiden kautta tunnistetaan tarvittavat päivitykset ulkoisia kirjastoja hyödyntävissä sovelluksissa. Valvontaa suorittavat skannaukset voidaan toteuttaa automatisoidusti asiaan erikoistuneilla työkaluilla.

Organisaation on järkevää myös seurata yleistä viestintää haavoittuvuuksien uutisoinnista.

Poikkeavuuksista tulee ilmoittaa relevanteille osapuolille seuraavien toimintojen kehittämiseksi:

• auditointi
• turvallisuuden arviointi
• teknisten haavoittuvuuksien tunnistaminen ja seuranta

Organisaation on kuvattava verkon ja tietojärjestelmien käytön normaalitila, jota käytetään lähtökohtana poikkeavuuksien tunnistamisessa. 

Normaalitilaa määritettäessä on otettava huomioon seuraavat asiat:

• tietojärjestelmien käytön valvonta sekä normaali- että ruuhka-aikoina
• tavalliset käyttöajat, käyttöpaikat sekä käyttötiheys kunkin käyttäjän ja käyttäjäryhmän osalta

Valvontajärjestelmät on konfiguroitava normaalitilaa vasten, jotta voidaan tunnistaa poikkeava käyttäytyminen, kuten:

• järjestelmien tai prosessien suunnittelematon lopettaminen
• haittaohjelmiin tai haitallisiin IP-osoitteisiin tai verkkotunnuksiin liittyvä liikenne
• tunnetut hyökkäysominaisuudet (esim. palvelunesto tai buffer overflow)
• epätavallinen järjestelmäkäyttö (esim. näppäinpainallusten lokitus)
• pullonkaulat ja ylikuormitukset (esim. verkon jonot, latenssitasot)
• luvaton pääsy (todellinen tai yritys) järjestelmiin tai tietoihin
• tietojärjestelmien ja verkkojen luvaton skannaus
• onnistuneet ja epäonnistuneet yritykset käyttää suojattuja resursseja (esim. DNS-palvelimia, verkkoportaaleja ja tiedostojärjestelmiä)
• epätavallinen käyttäjien ja järjestelmän käyttäytyminen

Organisaation tietojärjestelmiä ja verkkoa on valvottava poikkeavan käytön havaitsemiksi. Kun poikkeavaa käyttöä havaitaan, organisaation on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin arvioidakseen tietoturvahäiriön mahdollisuuden.

Valvonnassa tulisi hyödyntää työkaluja, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen tai säännöllisen valvonnan organisaation tarvetason huomioiden. Valvontakäytännöillä tulisi pystyä hallitsemaan suuria määriä dataa, mukautumaan muuttuvaan uhkaympäristöön sekä lähettää tarvittaessa hälytyksiä välittömästi.

Seuraavien lähteiden sisällyttämistä valvontajärjestelmään on harkittava:

• lähtevä ja saapuva verkko- ja tietojärjestelmäliikenne
• pääsy kriittisiin tietojärjestelmiin, palvelimiin, verkkolaitteisiin ja itse valvontajärjestelmään
• kriittiset järjestelmä- ja verkkomääritystiedostot
• lokit suojaustyökaluista (esim. virustorjunta, IDS, IPS, verkkosuodattimet, palomuurit)
• verkon ja tietojärjestelmien käyttöön liittyvät tapahtumalokit
• suoritettavan koodin tarkistukset
• resurssien käyttö (esim. CPU, kiintolevyt, muisti, kaistanleveys) ja niiden suorituskyky

Organisaation on myös luotava toimintatavat "false positive" tulosten tunnistamiseksi ja korjaamiseksi, mukaan lukien valvontaohjelmiston virittäminen tarkempaa poikkeavuuksien tunnistamista varten.

Käyttäjien ja ylläpitäjien toimintaa seurataan poikkeuksellisen toiminnan havaitsemiseksi. Turvallisuusluokan I tietojen käsittelyssä suositellaan tehostettua poikkeamien havainnointikykyä, painottaen muun muassa tietojenkäsittely-ympäristön käyttäjien ja ylläpitäjien toiminnan seurantaa.

• On olemassa menettely, jolla kerätyistä tallenteista ja tilannetiedosta (esimerkiksi muutokset lokikertymissä) pyritään havaitsemaan poikkeamia (erityisesti tietojärjestelmän luvaton käyttöyritys on kyettävä havaitsemaan).
• On olemassa menettely, jolla tietojenkäsittely-ympäristön kohteista (hosts, esimerkiksi työasemat ja palvelimet) voidaan havainnoida poikkeamia.
• On olemassa menettely havaituista poikkeamista toipumiseen.

Turvallisuusluokan I tietojen käsittelyssä suositellaan riskiperustaisesti turvallisuusluokkaa II pidempiä säilytysaikoja lokitiedoille (esimerkiksi vähintään 10 vuotta).

Turvallisuusluokan I tietojenkäsittely-ympäristöt ovat tyypillisesti suppeita, koostuen esimerkiksi kaikista verkoista pysyvästi irtikytketyistä päätelaitteista. Toisaalta esimerkiksi 10 vuoden lokikertymän säilyvyys on haastava toteuttaa uskottavasti vain päätelaitteilla, joten tällaisten päätelaitteiden lokienkeräys sekä kerättyjen lokitietojen varmistukset edellyttävätkin yleensä suunniteltua säännöllistä prosessia. Käytännön toteutustapana voi olla esimerkiksi lokitietojen säännöllinen kerääminen irtomedialle, jota käsitellään ja säilytetään sen elinkaaren ajan kuin turvallisuusluokan I tietoa. Lisäksi huomioitava, että mikäli tietojärjestelmän pääsynhallinta tai esimerkiksi toimien jäljitettävyys nojautuu fyysisen turvallisuuden menettelyihin, myös näistä syntyviä tallenteita saattaa olla perusteltua säilyttää ja hallinnoida turvallisuusluokan I mukaisilla menettelyillä.

Turvallisuusluokan II–III tiedon käsittely on rekisteröitävä sähköiseen lokiin, tietojärjestelmään, asiarekisteriin tai tietoon (esimerkiksi dokumentin osaksi). Teemasta on olemassa suositus VM 2021:5: Suositus turvallisuusluokiteltavien asiakirjojen käsittelystä.

TL III ja TL II käsittely-ympäristöissä vaatimus voidaan siten, että toteutetaan alla mainitut toimenpiteet:

• Relevantille henkilöstölle on laadittu selkeät ohjeet lokitietojen keräämiseen, luovuttamiseen sekä seurantaan liittyen.
• Keskeiset tallenteet säilytetään vähintään 5 vuotta, ellei lainsäädäntö, suositukset tai sopimukset edellytä pitempää säilytysaikaa. Tallenteita, joilla on esimerkiksi poikkeamatilanteiden selvittelyn tai viranomaistoiminnan rikosoikeudelliselta kannalta hyvin vähäistä merkitystä, voidaan säilyttää lyhyemmän ajan, esimerkiksi 2-5 vuotta.
• Lokitiedot varmuuskopioidaan säännöllisesti.
• Samalla turvallisuusalueella olevien olennaisten tietojenkäsittelyjärjestelmien kellot on synkronoitu sovitun ajanlähteen kanssa.
• On olemassa menetelmä lokien eheyden (muuttumattomuuden) varmistamiseen.
• Syntyneiden lokitietojen käytöstä ja käsittelystä muodostuu merkinnät.

Tilanteissa, joissa on tarve tuoda tietoa ei-luotetuista järjestelmistä jotain muistivälinettä käyttäen, huomioidaan lisäksi yleensä turvallisuusluokasta II lähtien myös muistivälineen kontrolleritason räätälöinnin uhat.

Kaikki tiedon sisääntuonnin ja ulosviennin käyttötapaukset on tunnistettu. Turvalliset toimintatavat on määritetty, ohjeistettu ja valvonnan piirissä. Turvallisten toimintatapojen piiriin sisältyy tarvearviointi järjestelmien USB-porttien ja vastaavien liityntöjen käytölle.

USB-porttien ja vastaavien liityntöjen käytön tapauskohtaisiin ehtoihin voi sisältyä esimerkiksi, että järjestelmään voi kytkeä vain erikseen määritettyjä luotettavaksi todennettuja muistitikkuja (ja vastaavia), joita ei kytketä mihinkään muuhun järjestelmään. Tapauskohtaisiin ehtoihin voi sisältyä esimerkiksi järjestely, jossa vain organisaation tietohallinnon jakamia muistivälineitä voidaan kytkeä organisaation järjestelmiin, ja että kaikkien muiden muistivälineiden kytkeminen on kielletty ja/tai teknisesti estetty.

Tilanteissa, joissa on tarve tuoda tietoa ei-luotetuista järjestelmistä jotain muistivälinettä käyttäen, tapauskohtaisiin ehtoihin sisältyy usein myös määrittelyt siitä, millä menetelmillä pienennetään tämän aiheuttamaa riskiä. Menetelmänä voi esimerkiksi olla ei-luotetusta lähteestä tulevan muistivälineen kytkeminen eristettyyn tarkastusjärjestelmään, jonne siirrettävä tieto siirretään, ja josta siirrettävä tieto viedään edelleen luotettuun järjestelmään erillistä muistivälinettä käyttäen.

Organisaatio on tunnistanut lokitietojen keräämiseen liittyvät vaatimukset ja varmistanut niiden perusteella lokitietojen keräämisen ja seurannan riittävyyden.

Lokitiedot tulee kerätä tietojärjestelmän käytöstä ja tietojen luovutuksista, mutta tietojen kerääminen on sidottu tarpeellisuuteen. Jos tietojärjestelmästä luovutetaan rajapintojen tai katseluyhteyden avulla salassa pidettäviä tietoja tai henkilötietoja, tulee luovuttavassa järjestelmässä kerätä luovutuslokitiedot sen varmistamiseksi, että tietojen luovuttamiselle on ollut laillinen perusteensa. Lisäksi käyttölokitiedot tulee kerätä ainakin tietojärjestelmistä, joissa käsitellään henkilötietoja tai salassa pidettäviä tietoja.

Pilvipohjaisia tietojärjestelmiä käytettäessä organisaation tulee pyytää palveluntarjoajalta tietoja kunkin järjestelmän valvontamahdollisuuksien selvittämiseksi.

Pilvipalveluita tarjoaessaan palveluntarjoajana organisaation tulee tarjota asiakkaalle ennakoivasti seurantavalmiuksia ja niihin liittyvää dokumentaatiota. Tämä sisältää esim. kyvyn valvoa, käytetäänkö palvelua alustana tai vektorina hyökätäkseen muihin tai kyky tarkkailla tietovuotoja palvelussa.

Organisaation on teknisesti varmistettava, että kertyvät lokit ovat "vain luku" muodossa (read-only) kaikille kirjoitusoikeudet omaaville käyttäjille - sisältäen pääkäyttäjäoikeudet.

Lokien käytöstä poistamisen tai muokkaamisen on oltava mahdollista ainoastaan tarkasti harkittujen toimintamallien kautta, jotka varmistavat tehtävien eriyttämisen sekä tarvittaessa "break glass" -tyyliset hätätoimenpiteet.

Hallintaprosessin toteuttamisessa kannattaa harkita logihallinnan integroimista keskitettyyn lokihallintajärjestelmään sekä integrointia SIEM-ratkaisuun, joka voi auttaa reaaliaikaisessa väärinkäytöstän valvonnassa.