Organisaatio määrittelee kriteerit häiriötilanteiden toipumistoimenpiteiden aloittamiselle. Tapahtunutta häiriötä arvioidaan näiden kriteerien perusteella ja määritetään, onko vaaratilanteen korjaamisprosessi käynnistettävä vähintään näiden toimenpiteiden avulla:

• Sovelletaan häiriön toipumiskriteerejä häiriötilanteen tunnettuihin ja oletettuihin ominaisuuksiin sen arvioimiseksi, pitäisikö toipumisprosessit käynnistää, ottaen huomioon tekijät kuten vakavuus, vaikutus ja laajuus.
• Arvioidaan häiriöiden toipumistoimien mahdollisesti aiheuttamat toiminnalliset häiriöt ja kehitetään strategioita, joilla minimoidaan vaikutukset käynnissä olevaan liiketoimintaan toipumisvaiheen aikana.
• laaditaan selkeät kriteerit häiriötilanteen toipumistoimien priorisoimiseksi häiriön luonteen perusteella, mukaan lukien tietojen herkkyys, järjestelmät, joihin häiriö vaikuttaa, ja liiketoiminnan jatkuvuusvaatimukset.

dokumentoidaan päätöksentekoprosessi toipumistoimien käynnistämiseksi ja varmista, että siitä tiedotetaan asiaankuuluville sidosryhmille avoimuuden ja yhdenmukaisuuden varmistamiseksi.

Organisaatiolla tulisi olla määritelty ja hyvin dokumentoitu toipumissuunnitelma. Toipumissuunnitelma olisi voitava käynnistää häiriötilanteen aikana tai sen jälkeen. Elvytystoimet ja -toimenpiteet vaihtelevat vaaratilanteesta toiseen, esimerkiksi vaaratilanteen tyyppi voi vaikuttaa toteutettaviin toimiin. Näihin toimiin voivat kuulua:

• Häiriön aikana menetettyjen tai vahingoittuneiden tarpeettomien resurssien aktivointi uudelleen.
• Laitteiston ja ohjelmistojen uudelleenasentaminen vaurioituneisiin komponentteihin
• Konfiguraatioasetusten palauttaminen, mukaan lukien tarvittavat mukautukset
• Häiriön aikana pysäytettyjen palvelujen palauttaminen

Organisaation olisi omaksuttava "build back better" -ajattelutapa, kun se rakentaa ICT-järjestelmiä uudelleen. Tämä tarkoittaa, että järjestelmät olisi rakennettava uudelleen parempaan tilaan kuin ne olivat ennen häiriötä.

Organisaatiolla on oltava prosessi tarvittavien tarkastusten suorittamiseksi varmistaakseen tietojen eheyden säilymisen ICT-häiriöstä toivuttaessa.

Tarkastus tulisi tehdä myös silloin, kun tietoja rekonstruoidaan ulkopuolisilta sidosryhmiltä sen varmistamiseksi, että tiedot ovat johdonmukaisia ja oikeita järjestelmien välillä.

Organisaatiolla tulee olla prosessi, jonka avulla voidaan analysoida ja oppia digitaalisen häriönsietokyvyn testauksen tuloksista, todellisista kyberturvallisuushäiriöistä ja jatkuvuussuunnitelmien aktivointikokemuksista. Asiaankuuluvia tietoja ja kokemuksia tulisi vaihtaa kumppanien kanssa.

Opitut opetukset tulisi sisällyttää kyberriskien hallintaprosessiin.

Organisaation ylimmällä johdolla tulisi olla vuosittain raportti vanhempien ICT-henkilöstön opetuksista sekä parannussuositukset.

Organisaatio on tunnistanut toimintansa jatkuvuuden kannalta kriittiset työtehtävät. Kriittisten tehtävien jatkamiseksi on suunniteltu ja valmisteltu erityistilanteiden vaihtoehtoiset toimintatavat ja henkilöstön saatavuus ja varajärjestelyt.

Jatkuussuunnitelmien toteuttamista varten on nimetty suunnitelmien omistajat, heille varahenkilöt sekä tarkennettu suunnitelman toteuttamiseen tarvittavat muut henkilöt. Lisäksi heidän kykynsä hoitaa tehtävät normaalitilanteissa on varmistettu.

Organisaation tulisi säännöllisesti, vähintään vuosittain, testata ja tarkistaa tietoturvan jatkuvuussuunnitelmansa sen varmistamiseksi, että ne ovat päteviä ja tehokkaita epäsuotuisissa tilanteissa.

Jatkuvuussuunnitelmien testaukseen on tarvittaessa otettava mukaan kunkin suunnitelman kannalta kriittiset sidosryhmät. Organisaation tulisi määritttää ja dokumentoida tarvittavat yhteyshenkilöt toimittajien ja kumppaneiden kanssa.

Lisäksi jatkuvuussuunnitelmien ja niihin liittyvien hallintamekanismien riittävyys olisi arvioitava uudelleen, jos toiminnassa tapahtuu merkittäviä muutoksia.

Organisaatio on määritellyt toimintatavat viestiäkseen tehokkaasti sidosryhmien ja muiden osallistujien jatkuvuussuunnitelmien ja selviytymismenettelyjen aikana.

Jatkuvuussuunnitelmiin liittyvien viestintäsuunnitelmien on sisällettävä:

• Vastuuhenkilöt, liittyvät sidosryhmät ja muut tarvittavat yhteystiedot
• Selkeät kriteerit tilanteelle, jossa jatkuvuusviestintää aletaan toteuttaa
• Selkeä kuvaus jatkuvuusviestintää kussakin tilanteessa toteuttavasta henkilöstö sekä vastaanottajista, joille viestintää lähetetään
• Viittaukset käytettäviin viestipohjiin sekä käytettäviin työkaluihin liittyen

Mikäli häiriön ensisijaisen käsittelyn perusteella on vaikeaa tunnistaa tietoturvahäiriön lähde, suoritetaan häiriölle erillinen jälkianalyysi, jossa lähde pyritään tunnistamaan.