Organisaatio vahvistaa verkon tietoturvaa ottamalla käyttöön palomuureja segmenttien välille, määrittämällä pääsynvalvontaluetteloita (ACL) liikenteen säätelemiseksi ja ottamalla käyttöön parhaita segmentointikäytäntöjä arkojen järjestelmien eristämiseksi. Tunkeutumisenestojärjestelmiä (IPS) käytetään estämään haitallista liikennettä reaaliajassa.

Verkkojen erottelua käytetään jakamaan verkot pienempiin osiin (kutsutaan aliverkoiksi tai segmenteiksi). Päätarkoituksena on saavuttaa pienimmän oikeuden periaate rajoittamalla pääsyä esim. käyttäjälle tai mille tahansa tietylle laitteelle.

Pilvipalveluita tarjoaessaan organisaation tulee ottaa käyttöön verkkoyhteyksien erottelu, jotta:

• Asiakkaat ovat erillään useita asiakkaita sisältävässä ympäristöissä
• Erota vahvasti palveluntarjoajan oma sisäinen hallintoympäristö ja asiakkaiden pilvilaskentaympäristö

Organisaation tulee pystyä auttamaan asiakasta varmistamaan erottelun toteutus.

Tietojenkäsittely-ympäristö on erotettu julkisista tietoverkoista ja muista heikomman turvallisuustason ympäristöistä riittävän turvallisella tavalla.

Tietojärjestelmien erottelu on eräs vaikuttavimmista tekijöistä salassa pidettävän tiedon suojaamisessa. Erottelun tavoitteena on rajata salassa pidettävän tiedon käsittely-ympäristö hallittavaksi kokonaisuudeksi, ja erityisesti pystyä rajaamaan salassa pidettävän tiedon käsittely vain riittävän turvallisiin ympäristöihin. Ympäristöjen erottelu voidaan toteuttaa esimerkiksi palomuuriratkaisun avulla.

Organisaation verkoille on määritelty omistaja. Omistaja vastaa verkon rakenteen suunnittelusta ja sen dokumentoinnista.

Verkon suunnittelussa käytetään tarpeen mukaan erillisiä verkkoalueita. Verkkoalueet voivat olla määritelty mm.:

• luottamustason (esim. julkinen, työasemat, palvelin)
• organisaatioyksiköiden (esim. HR, taloushallinto)
• tai jonkin yhdistelmän mukaan (esim. palvelimen verkkoalue, joka on yhdistetty useisiin organisaatioyksiköihin)

Eriyttäminen voidaan toteuttaa joko fyysisesti erillisillä verkoilla tai loogisesti erillisillä verkoilla.

Eristetään ympäristöt, joissa seuraukset voivat olla erittäin vahingollisia.

Organisaation on kehitettävä ja dokumentoitava selkeät menettelyt verkkojen hallintaa ja valvontaa varten sekä varmistettava johdonmukaisuus kaikissa verkkotoiminnoissa.

Organisaation tulisi ottaa huomioon seuraavat näkökulmat verkon segmentoinnissa:

• Rajoitusten asettaminen tietojärjestelmien liittämiselle verkkoon riskinarviointien perusteella.
• Tietoturvatekniikoiden toteutus, jotka täyttävät organisaation erityiset tietoturvavaatimukset.
• Varmistetaan, että suorituskyky, luottamus, saatavuus, turvallisuus ja suojaus asetetaan etusijalle kaikissa verkonhallintaa koskevissa päätöksissä.
• Määritellään strategiat vaikutusten rajoittamiseksi, jos tietojärjestelmät ovat vaarassa, ja keskitytään nopeaan torjuntaan.
• Integroidaan mekanismeja mahdollisten hyökkäysten ja hyökkääjien lateraalisen liikkumisen havaitsemiseksi verkon eri segmenttien välillä.
• Eri käyttötarkoituksia (esim. testaus/kehitys, toimisto, valmistus) palvelevien verkkojen erottaminen toisistaan ristikkäisten verkkoriskien estämiseksi.
• Puututaan lisääntyneeseen riskiin, joka aiheutuu Internetin kautta saatavilla olevista verkkopalveluista, erityisesti ulkoisiin palveluihin suuntautuvista palveluista.
• Käytetään teknologiakohtaisia erotteluvaihtoehtoja, kun ulkoiset IT-palvelut ovat käytössä riskien vähentämiseksi.
• Varmistetaan omien verkkojen ja asiakasverkkojen riittävä erottelu asiakkaan vaatimusten mukaisesti.
• Toteutetaan toimenpiteitä tietojen katoamisen tai vuotamisen havaitsemiseksi ja estämiseksi sekä varmistetaan arkaluonteisten tietojen suojaus.