En kritisk verksamhetsutövare ska inom nio månader från det att den har mottagit en underrättelse om identifiering som kritisk verksamhetsutövare, samt därefter när det är nödvändigt och minst vart fjärde år, på grundval av den nationella riskbedömningen och andra relevanta informationskällor göra en riskbedömning, för att bedöma alla relevanta risker vilka kan störa tillhandahållandet av dess samhällsviktiga tjänster.
En riskbedömning enligt 1 mom. ska innehålla en redogörelse för alla relevanta risker för naturolyckor och risker orsakade av människan vilka skulle kunna leda till en incident, inbegripet risker av sektorsövergripande eller gränsöverskridande slag, olyckor, naturkatastrofer, hot mot folkhälsan och hybridhot samt övriga hot.
En riskbedömning enligt 1 mom. ska även beakta den grad till vilken andra sektorer i förteckningen i bilagan till motståndskraftsdirektivet är beroende av den samhällsviktiga tjänst vilken tillhandahålls av den kritiska verksamhetsutövaren och den grad till vilken den är beroende av samhällsviktiga tjänster vilka tillhandahålls av andra verksamhetsutövare i sådana andra sektorer, inbegripet i angränsande medlemsstater i Europeiska unionen och, i förekommande fall, tredjeländer.
En kritisk verksamhetsutövare får, om en annan riskbedömning eller ett annat dokument har utarbetats för motsvarande ändamål, använda den bedömningen eller det dokumentet.
Landskapsregeringen kan inom ramen för utövandet av sin tillsynsfunktion slå fast att en annan riskbedömning utförd av en kritisk verksamhetsutövare helt eller delvis uppfyller skyldigheten enligt denna paragraf.






Organisaation tulisi tunnistaa ja dokumentoida olennaisiin palveluihinsa liittyvät riippuvuudet. Analyysissä tulisi ottaa huomioon sekä organisaation riippuvuus ulkoisista palveluista, myös muista maista peräisin olevista, että muiden alojen riippuvuus organisaatiosta. Riskinarvioinnin tulisi myös perustua kansalliseen riskinarviointiin ja siinä tulisi ottaa huomioon kaikki merkitykselliset luonnonuhkat ja ihmisen aiheuttamat riskit, mukaan lukien onnettomuudet, luonnonkatastrofit, kansanterveydelliset hätätilanteet, hybridiuhkat, vihamieliset uhat ja terroriteot.






Organisaatio pyrkii ennakoivasti listaamaan ja arvioimaan erilaisten tietoturvariskien todennäköisyyttä ja vakavuutta. Dokumentaatio sisältää seuraavat asiat:






Organisaatio on määritellyt menettelyt tietoturvariskien arvioimiseksi ja käsittelemiseksi. Menettelyihin sisältyy ainakin:
Tehtävän omistaja tarkistaa säännöllisesti, että menettely on selkeä ja tuottaa johdonmukaisia tuloksia.






Organisaation tulisi suorittaa kattava riskinarviointi, jotta se voi tunnistaa kaikki olennaiset riskit, jotka saattavat häiritä sen keskeisiä palveluita. Arvioinnissa tulisi ottaa huomioon laaja kirjo uhkia, jotka eivät rajoitu pelkästään kyberturvallisuuteen, ja sen tulisi perustua asiaankuuluviin tietolähteisiin. Arvioitaviin riskiluokkiin tulisi kuulua:






Organisaation tulisi laatia virallinen aikataulu riskinarviointien suorittamista varten. Aikataulun on varmistettava, että alustava arviointi saatetaan päätökseen 9 kuukauden kuluessa siitä, kun organisaatio on virallisesti nimetty kriittiseksi toimijaksi, ja että sitä päivitetään sen jälkeen vähintään neljän vuoden välein tai silloin, kun tapahtuu merkittäviä muutoksia.






Organisaation tulisi kartoittaa ja tarkistaa muut lainsäädännön vaatimusten perusteella tehdyt riskinarvioinnit. Näitä arviointeja voidaan käyttää kokonaan tai osittain CER-riskinarviointivelvoitteiden täyttämiseksi, edellyttäen että niissä käsitellään asiaankuuluvia riskejä ja riippuvuussuhteita ja että niiden käyttö mainitaan arviointiasiakirjassa. Tämä menettely auttaa välttämään turhaa työtä ja varmistaa johdonmukaisen lähestymistavan riskienhallintaan.






Organisaatiolla on selkeä prosessi, jonka mukaisesti se tunnistaa toimintansa kannalta kaikkein kriittisimmät toiminnot (esim. asiakkaille tarjottavat palvelut), joihin kohdistuvat jatkuvuusvaatimukset ovat kaikkein korkeimmat.
Näiden toimintojen kannalta välttämättömät tietojenkäsittely-ympäristön kohteet (kuten tietojärjestelmät, tietovarannot, toimintaprosessit, kumppanit, yksiköt, laitteisto) luokitellaan kriittisiksi.
Kriittiset toiminnot huomioidaan korkeimmalla prioriteetilla mm. jatkuvuussuunnittelussa ja niihin voidaan muutenkin kohdistaa tiukempia turvallisuusvaatimuksia, kuin ympäristön muihin kohteisiin.






Organisaation on osana tietoturvariskien arviointia tehtävä arviot riskin toteutumisen vakavuudesta ja todennäköisyydestä.
Organisaatiolla on oltava selkeästi ohjeistettu riskiasteikko, jonka avulla jokainen riskien arviointiin osallistuva pystyy päättämään oikean tason vakavuudelle ja todennäköisyydelle.






Organisaation on tunnistettava sen toiminnan jatkuvuuden kannalta kriittiset toiminnot (esim. asiakkaalle tarjottavat palvelut).
Kriittisiin toimintoihin liittyviä riskejä tulisi tunnistaa, arvioida sekä käsitellä korostetusti sekä säännöllisesti yhteistyössä palveluntoimittajien kanssa.
Digiturvamallissa kaikki vaatimuskehikkojen vaatimukset kohdistetaan universaaleihin tietoturvatehtäviin, jotta voitte muodostaa yksittäisen suunnitelman, joka täyttää ison kasan vaatimuksia.
.png)