(1) Für Betreiber kritischer Anlagen gelten für die informationstechnischen Systeme, Komponenten und Prozesse, die für die Funktionsfähigkeit der von ihnen betriebenen kritischen Anlagen maßgeblich sind, im Vergleich zu anderen informationstechnischen Systemen, Komponenten und Prozessen besonders wichtiger Einrichtungen auch über das Schutzniveau dieser Einrichtungen hinausgehende Maßnahmen nach § 30 Absatz 1 Satz 1 als verhältnismäßig, wenn der dafür erforderliche Aufwand nicht außer Verhältnis zu den Folgen eines Ausfalls oder einer Beeinträchtigung der betroffenen kritischen Anlage steht.
(2) Betreiber kritischer Anlagen sind verpflichtet, Systeme zur Angriffserkennung einzusetzen. Die eingesetzten Systeme zur Angriffserkennung müssen geeignete Parameter und Merkmale aus dem laufenden Betrieb kontinuierlich und automatisch erfassen und auswerten. Sie sollten dazu in der Lage sein, fortwährend Bedrohungen zu identifizieren und zu vermeiden sowie für eingetretene Störungen geeignete Beseitigungsmaßnahmen vorzusehen. Dabei soll der Stand der Technik eingehalten werden. Der hierfür erforderliche Aufwand soll nicht außer Verhältnis zu den Folgen eines Ausfalls oder einer Beeinträchtigung der betroffenen kritischen Anlage stehen.
Organisaation tulisi käyttää työkaluja, jotka tukevat sekä manuaalisia että automaattisia hakuja, mukaan lukien kriteereihin perustuvia hakuja. Työkalun pitäisi pystyä automaattisesti kokoamaan tietoja eri lähteistä, jotta voidaan helpommin määrittää, onko kyseessä oikea poikkeama, sekä määrittää sen laajuus ja luonne.
Nämä toiminnot ja prosessit voidaan toteuttaa SIEM:llä (Security information and event management). SIEM-ratkaisuissa käytetään analytiikkatyökaluja, teknologioita ja algoritmeja (esim. uudemmissa SIEM-ratkaisuissa käytetään sovellettua koneoppimista), joiden avulla voidaan havaita tuntemattomia uhkia ja poikkeavuuksia tietoturvan kannalta merkityksellisissä tiedoissa. SIEM-ratkaisujen avulla organisaatiot voivat myös muokata jo olemassa olevia hälytyksiä (yleensä valmiiksi konfiguroituja) ja lisätä kriteereihin perustuvia hälytyksiä vastaamaan tunnettuja uhkia. Nämä asiat auttavat havaitsemaan uhat aikaisemmin.
Organisaation on tunnistettava sen toiminnan jatkuvuuden kannalta kriittiset toiminnot (esim. asiakkaalle tarjottavat palvelut).
Kriittisiin toimintoihin liittyviä riskejä tulisi tunnistaa, arvioida sekä käsitellä korostetusti sekä säännöllisesti yhteistyössä palveluntoimittajien kanssa.
Organisaation tietojärjestelmiä ja verkkoa on valvottava poikkeavan käytön havaitsemiksi. Kun poikkeavaa käyttöä havaitaan, organisaation on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin arvioidakseen tietoturvahäiriön mahdollisuuden.
Valvonnassa tulisi hyödyntää työkaluja, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen tai säännöllisen valvonnan organisaation tarvetason huomioiden. Valvontakäytännöillä tulisi pystyä hallitsemaan suuria määriä dataa, mukautumaan muuttuvaan uhkaympäristöön sekä lähettää tarvittaessa hälytyksiä välittömästi.
Seuraavien lähteiden sisällyttämistä valvontajärjestelmään on harkittava:
Organisaation on myös luotava toimintatavat "false positive" tulosten tunnistamiseksi ja korjaamiseksi, mukaan lukien valvontaohjelmiston virittäminen tarkempaa poikkeavuuksien tunnistamista varten.
Digiturvamallissa kaikki vaatimuskehikkojen vaatimukset kohdistetaan universaaleihin tietoturvatehtäviin, jotta voitte muodostaa yksittäisen suunnitelman, joka täyttää ison kasan vaatimuksia.