The organization needs a structured approach to improve the accuracy of its security monitoring so that real security events are detected reliably while unnecessary alerts are kept to a manageable level. This helps ensure timely response without overloading personnel.

• Regularly review monitoring alerts and logged events to identify patterns that indicate false positives or missed detections.
• Adjust detection rules, thresholds and filtering settings based on operational experience, system behavior and changes in the threat environment.
• Validate monitoring rules by comparing alerts against known incidents, test scenarios or historical data to confirm that they detect relevant events.
• Involve system owners and security personnel in evaluating whether alerts reflect genuine risks or normal system activity.
• Document tuning decisions and changes so that improvements can be tracked and consistently applied across monitoring systems.

This ongoing tuning process helps maintain effective monitoring by improving detection accuracy and ensuring that response efforts focus on meaningful security events.

Usein turvallisuustyökalut tarjoavat tavan asettaa hälytyksiä (alert policies), kun organisaation ympäristössä tapahtuu jotain mahdollisesti vaarallista. Esim. Microsoft 365 -ympäristössä on sisäänrakennettuja hälytyskäytäntöjä, jotka pyrkivät varoittamaan pääkäyttäjäoikeuksien väärinkäytöstä, haittaohjelmista, mahdollisista sisäistä ja ulkoisista riskeistä sekä riskeistä tietoaineistojen turvallisuudelle.

Organisaation on tunnistettava tietoturvaan liittyvät tapahtumat tietojärjestelmissä sekä niiden toimintaan liittyvissä ympäristöissä. Näihin tapahtumiin liittyviin muutoksiin reagoimiseksi on luotava hälytyskäytännöt.

Hälytyskäytäntöjä on valvottava aktiivisesti ja niitä on muokattava kokemuksen perusteella.

Organisaation tietojärjestelmiä ja verkkoa on valvottava poikkeavan käytön havaitsemiksi. Kun poikkeavaa käyttöä havaitaan, organisaation on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin arvioidakseen tietoturvahäiriön mahdollisuuden.

Valvonnassa tulisi hyödyntää työkaluja, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen tai säännöllisen valvonnan organisaation tarvetason huomioiden. Valvontakäytännöillä tulisi pystyä hallitsemaan suuria määriä dataa, mukautumaan muuttuvaan uhkaympäristöön sekä lähettää tarvittaessa hälytyksiä välittömästi.

Seuraavien lähteiden sisällyttämistä valvontajärjestelmään on harkittava:

• lähtevä ja saapuva verkko- ja tietojärjestelmäliikenne
• pääsy kriittisiin tietojärjestelmiin, palvelimiin, verkkolaitteisiin ja itse valvontajärjestelmään
• kriittiset järjestelmä- ja verkkomääritystiedostot
• lokit suojaustyökaluista (esim. virustorjunta, IDS, IPS, verkkosuodattimet, palomuurit)
• verkon ja tietojärjestelmien käyttöön liittyvät tapahtumalokit
• suoritettavan koodin tarkistukset
• resurssien käyttö (esim. CPU, kiintolevyt, muisti, kaistanleveys) ja niiden suorituskyky

Organisaation on myös luotava toimintatavat "false positive" tulosten tunnistamiseksi ja korjaamiseksi, mukaan lukien valvontaohjelmiston virittäminen tarkempaa poikkeavuuksien tunnistamista varten.