Organisaatio toteuttaa uhkatiedustelua keräämällä tietoa toimintaansa liittyvistä tietoturvauhkista ja niiltä suojautumisesta. Tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta uhkaympäristöstä, jotta omaa suojaustasoa voidaan paremmin arvioida ja riittävät hallintakeinot toteuttaa.

Uhkatiedustelutiedon keräämisessä on huomioitava kaikki kolme tasoa:

• strateginen uhkatiedustelu (mm. tieto kasvavista hyökkääjä- ja hyökkäystyypeistä)
• taktinen uhkatiedustelu (mm. tieto hyökkäyksissä käytetyistä työkaluista ja teknologioista)
• operatiivinen uhkatiedustelu (mm. yksityiskohdat tietyistä hyökkäyksistä)

Uhkatiedusteluun liittyvien periaatteiden tulisi sisältää:

• tavoitteiden asettaminen uhkatiedustelulle
• uhkatiedustelussa käytettävien tietolähteiden tunnistaminen, tarkistaminen ja valinta
• uhkatiedustelutiedon kerääminen
• tiedon käsittely analyysiä varten (mm. kääntäminen, formatointi, tiivistäminen)

Organisaatio on määritelly prosessin, jonka perusteella tunnistetut tekniset haavoittuvuudet käsitellään.

Osa haavoittuvuuksista voidaan korjata suoraan, mutta merkittäviä vaikutuksia omaavat haavoittuvuudet tulisi dokumentoida myös tietoturvahäiriöinä. Merkittäviä vaikutuksia omaavan haavoituvuuden tunnistamisen jälkeen:

• yksilöidään haavoittuvuuteen liittyvät riskit ja tarvittavat toimenpiteet (esim. järjestelmän paikkaus tai muut hallintatehtävät)
• aikataulutetaan tarvittavat toimenpiteet
• dokumentoidaan kaikki toimenpiteet

Organisaatio ottaa käyttöön prosessit ja keinot haavoittuvuusilmoitusten käsittelemiseksi ja jakamiseksi, kuten:

• Prosessit, joilla vastaanotetaan, analysoidaan ja vastataan toimittajilta, asiakkailta, kumppaneilta ja valtion kyberturvallisuusorganisaatioilta saatuihin haavoittuvuusilmoituksiin.
• Haavoittuvuustietojen jakaminen organisaation ja toimittajien välillä sopimussääntöjen ja -käytäntöjen mukaisesti.
• Vastuun jakaminen asianomaiselle henkilöstölle ilmoitettujen kyberturvallisuusuhkien, haavoittuvuuksien tai vaaratilanteiden käsittelyn ja vaikutusten analysoinnin osalta.

Haavoittuvuuksien hallinnan prosessi testataan säännöllisesti organisaation määrittelemän aikavälin mukaan, jotta varmistetaan sen ajantasaisuus, toimivuus ja tehokkuus.

Organisaatio toteuttaa uhkatiedustelua analysoimalla ja hyödyntämällä kerättyä tietoa toimintaansa liittyvistä tietoturvauhkista ja niiltä suojautumisesta.

Kerätyn uhkatiedustelutiedon analysoinnissa ja hyödyntämisessä on huomioitava seuraavat asiat:

• analysoidaan, kuinka uhkatiedustelutieto liittyy omaan toimintaamme
• analysoidaan, kuinka relevanttia uhkatiedustelutieto on toiminnallemme
• viestitään ja jaetaan tietoa ymmärrettävässä muodossa relevanteille henkilöille
• hyödynnettään uhkatiedustelun löydöksiä teknisten suojausten, käytettyjen teknologioiden sekä tietoturvallisuuden testaustapojen riittävyyden analysointiin

Olemme määritelleet säännöt , joiden perusteella tunnistettuun haavoittuvuuteen reagoidaan. Säännöt voivat sisältää mm. seuraavat asiat:

• ketkä kuuluvat quick-response tiimiin, joka on valmiina reagoimaan haavoittuvuuksiin
• haavoittuvuuden paikallistava henkilö tiedottaa välittömästi koko tiimia sovittua kanavaa myöten
• tiimi määrittää haavoittuvuudelle vakavuuden (matala, keskiverto, korkea) ennaltamääriteltyjen kriteerien perusteella
• tiimi päättää, jatketaanko käsittelyä tietoturvahäiriönä (kiireellisemmin) vai yleisen muutostenhallinnan mukaisesti
• haavoittuvuuden käsittelyä jatkamaan valitaan tarvittavat henkilöt

Riskialttiisiin järjestelmiin liittyvät haavoittuvuudet saavat aina korkean vakavuuden ja ne käsitellään ensimmäisinä.

Organisaation on huomioitava uhkatiedustelussa tehdyt löydökset tietoturvariskien hallintaprosessissa. Uhkatiedustelussa voidaan havaita esimerkiksi tietyntyyppisten hyökkäysten yleistymistä tai uusien teknologioiden kehittymistä, joiden perusteella tiettyjen tietoturvariskien arvioita on päivitettävä, joka voi johtaa tarpeeseen pienentää riskejä käsittelysuunnitelmien kautta.

Organisaation on jaettava uhkatiedustelutietoa muiden organisaatioiden kanssa molemminsuuntaisesti uhkatietoisuuden parantamiseksi.

Teknisten haavoittuvuuksien hallintaprosessia seurataan ja arvioidaan säännöllisesti, jotta voidaan varmistaa sen tehokkuus ja vaikuttavuus.