Organisaatiolla on dokumentoitu prosessi tietoturvahäiriöiden (myös tietoturvaloukkaukset) hallintaa varten havaitsemisesta lopulliseen ratkaisuun. Prosessissa otetaan huomioon kaikki tarvittavat näkökohdat, kuten viestintä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, ilmoitusvaatimukset ja tekniset lieventämistoimet. Organisaatiolla on tekniset ja organisatoriset resurssit, jotta se voi reagoida asianmukaisesti tietoturvahäiriöihin ja loukkauksiin.

Organisaation olisi laadittava ja ylläpidettävä häiriötilannereagointisuunnitelmia. Reagointisuunnitelmien tulisi sisältää ainakin seuraavat seikat

• häiriötilanne tai häiriötilannetyyppi, jota varten suunnitelma on laadittu
• suunnitelman tavoite
• vastuuhenkilöt ja asiaan liittyvät sidosryhmät sekä yhteystiedot
• suunnitellut välittömät toimet
• suunnitellut seuraavat vaiheet

Häiriötilannereagointisuunnitelmissa olisi määriteltävä aktivointi- ja deaktivointiolosuhteet. Asiakirjojen saatavuus hätätilanteissa on otettava huomioon siten, että niistä on olemassa paikalliset ja fyysiset kopiot.

Organisaation on laadittava selkeä ja kattava määritelmä siitä, mikä on raportoitava turvallisuustapahtuma tai havainto, ja varmistettava, että se kattaa seuraavat luokat:

• Henkilöstön rikkomukset tai väärinkäytökset.
• Tunkeutuminen, varkaus, luvaton pääsy turvavyöhykkeille ja turvavyöhykkeiden haavoittuvuudet.
• Kyberturvallisuustapahtumat, kuten tietojärjestelmien haavoittuvuudet ja havaitut onnistuneet tai epäonnistuneet kyberhyökkäykset.
• Toimittajien ja yhteistyökumppaneiden vaaratilanteet, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti organisaation turvallisuuteen.

Organisaatiolla on oltava määritelty menettely häiriötilanteiden raportointia varten, ja siitä on tiedotettava henkilöstölle:

• Suunnitellaan ja otetaan käyttöön tehokkaat raportointimekanismit, jotka on räätälöity havaittujen riskien mukaan.
• Varmistetaan, että näistä mekanismeista tiedotetaan hyvin ja että ne ovat kaikkien työntekijöiden, sidosryhmien ja asiaankuuluvien osapuolten saatavilla, jotta turvallisuustapahtumista voidaan raportoida ajoissa ja täsmällisesti.
• Järjestetään koulutustilaisuuksia ja tiedotusohjelmia sen varmistamiseksi, että kaikki asianomaiset työntekijät ja sidosryhmät ymmärtävät raportoitavien turvallisuustapahtumien määritelmän ja tuntevat raportointimekanismit.

Organisaatiolla tulee olla selkeät viestintäkanavat tapahtumien raportointia varten:

• Perustetaan ja ylläpidetään asianmukaisia viestintäkanavia turvallisuustapahtumista raportoiville henkilöille ja varmistetaan, että:
• Tapahtumista ilmoittamista varten on määritetty yhteinen yhteyspiste, josta tiedotus tapahtuu kaikille asianomaisille osapuolille.
• Käytettävissä on erilaisia raportointikanavia tapahtumien vakavuuden mukaan, mukaan lukien reaaliaikaiset viestintävaihtoehdot merkittävissä hätätilanteissa ja asynkroniset menetelmät (esim. liput, sähköposti) vähemmän kiireellisissä asioissa.

Organisaation olisi myös harkittava mahdollisuutta ulkoiseen raportointiin. Tämä voi tarkoittaa, että organisaatiolla on järjestelmä, jolla voidaan käsitellä ulkoisten osapuolten raportteja turvallisuustapahtumista, mukaan lukien:

• Ulkoisesti saatavilla oleva ja hyvin kommunikoitu menetelmä tietoturvatapahtumien raportointia varten.
• Määritellyt menettelyt ulkoisista lähteistä tuleviin tietoturvatapahtumaraportteihin vastaamista ja niiden käsittelyä varten.

Organisaation olisi myös varmistettava, että häiriötilanteiden raportointimekanismit ja -tiedot ovat helposti kaikkien asianomaisten raportoijien saatavilla, ja otettava käyttöön palautemenettely, jolla turvatapahtumista raportoiville annetaan nopeita vastauksia ja päivityksiä ja jolla varmistetaan, että heille tiedotetaan tuloksista ja tarvittavista jatkotoimista.

Organisaatiolla olisi oltava menettely tietoturvahäriöiden luokittelemiseksi käsittelyn aikana. Häiriö olisi luokiteltava vähintään seuraaviin luokkiin:

• Henkilöstö
• Fyysinen
• Kyber

Tämän jälkeen vaaratilanne olisi luokiteltava sen vaikutusten perusteella esimerkiksi seuraavasti:

• Ei turvallisuusriskiä
• Havainto
• Parannusehdotus
• Haavoittuvuus
• Tietoturvahäiriö

Tämän jälkeen vaaratilanteet olisi asetettava tärkeysjärjestykseen vaaratilanteen vakavuuden perusteella.

Organisaation on luotava häiriöön vastaamissuunnitelma kriittisiin tietojärjestelmiin tapahtuvia tietoturvahäiriöitä varten. Vastaamissuunnitelmia tulee myös testata tarvittavien organisaation elementtien toimesta. Suunnitelmassa tulisi ottaa huomioon ainakin:

• Tietojärjestelmän toiminnan tarkoitus ja sen katkeamista varten tarvittavat varautumistoimet
• Palautussuunnitelmat, tavoitteet ja palautuskohteiden priorisointijärjestys
• Vastaussuunnitelmien toteuttamisen roolitus ja rooleihin määrättyjen henkilöiden yhteystiedot
• Normaalin toiminnan jatkuminen tietojärjestelmien tilasta riippumatta.
• Vastaussuunnitelmien jakelu, hyväksyminen ja tarkastaminen

Lisäksi suunnitelman tulisi ainakin:

• Luoda etenemissuunnitelma häiriöiden hallintakyvyn kehittämistä varten
• Kuvata häiriönhallintakyvyn rakenne ja organisaatio
• Antaa mittarit häiriönhallintakyvyn mittaamiseksi

Organisaatio on määritellyt prosessin ja siihen osallistuvan tiimin, jonka avulla tietoturvahäiriöihin reagoidaan pikaisesti ja sopivat jatkotoimet päätetään johdonmukaisesti.

Ensimmäisen tason reagointiprosessissa vähintään:

• pyritään tehokkaasti vahvistamaan todettu häiriö
• päätetään tarpeesta välittömään reagointiin

Organisaation on määriteltävä toimintatavat, joiden avulla havaitut tietoturvatapahtumat pystytään selkeästi lajittelemaan. Lajittelun avulla on pystyttäjä priorisoimaan tapahtumat vakavuuden ja mahdollisen vaikutuksen mukaan.

Lajittelun perusteella on tarkoitus tehostaa tietoturvatapahtumien tutkimista ja arviointia, jotta esimerkiksi häiriöön vastaaminen saadaan tarvittaessa käyntiin nopeasti.

Toimintatavat voivat koostua yleisistä prosesseista, teknisistä työkaluista tai koneoppimista hyödyntävistä algoritmeistä. Toimintatapoja on tarkasteltava säännöllisesti, jotta vahvistetaan niiden toimivuus ja sopivuus käyttötarpeisiin.