Joskus yllättävä tapahtuma, kuten tulipalo, tulva tai laiterikko, voi aiheuttaa toiminnan keskeytyksen. Jotta toimintaa pystyttäisiin jatkamaan mahdollisimman pian ja sujuvasti, tehdään jatkuvuussuunnittelua, eli suunnitellaan etukäteen toiminta poikkeustilanteiden varalle.

Jokaiseen jatkuvuussuunnitelmaan sisältyvät vähintään seuraavat tiedot:

• Tapahtuma, jonka varalle suunnitelma on tehty
• Tavoiteaika palautumiselle
• Vastuuhenkilöt sekä liittyvät sidosryhmät ja yhteystiedot
• Suunnitellut välittömät toimet
• Suunnitellut toipumisen askeleet

Organisaation turva-alueille ei pääse huomaamatta, vaan tilat on suojattu asianmukaisella kulunvalvonnalla. Vain luvan saaneet henkilöt pääsevät turva-alueille.

Fyysisen turvallisuuden menettelyt on kehitetty ja otettu käyttöön, ja henkilökunta on koulutettu niihin. Menettelyjä tarkistetaan säännöllisesti sen varmistamiseksi, että ohjeet ja ohjeistukset ovat ajan tasalla ja riittävän kattavat.

Pääsyä kriittisiä järjestelmiä sisältäviin rakennuksiin tulee valvoa jatkuvasti luvattoman pääsyn tai epäilyttävän toiminnan havaitsemiseksi. Valvontakäytännöissä tulisi huomioida seuraavat asiat:

• tunkeutumishälytyksen aiheuttavat kosketus-, ääni- tai liiketunnistimet
• ulko-ovien ja ikkunoiden peitto tunnistimia käyttämällä
• henkilöstöttömien sekä muuten tärkeiden (mm. palvelin- tai viestintäteknologia) tilojen valvonta 
• hälytysjärjestelmien säännöllinen testaus

Valvontajärjestelmiin liittyvien tietojen tulee olla luottamuksellisia, koska tietojen paljastaminen voi helpottaa havaitsemattomia murtoja. Valvontajärjestelmät itsessään tulee myös suojata asiallisesti, jottei tallenteisiin tai järjestelmän tilaan pääse vaikuttamaan luvatta.

Organisaation on sallittava ainoastaan ennalta hyväksytyn henkilöstön pääsy turva-alueille.

Kaikkien sisään- ja ulosmenopisteiden on oltava oletuksellisesti estettyjä, dokumentoituja sekä valvottuja pääsynhallintajärjestelmien toimesta.

Kaikesta kulusta turva-alueille on kerryttävä lokia ja organisaation on määriteltävä, kuinka pitkään lokeja säilytetään.

Organisaation on huomioitava katastrofeista palautuminen jatkuvuussuunnitelmissaan. Suunnittelulle relevantteja katastrofeja ovat sekä luonnonkatastrofit (mm. tulva, maanjäristys, hurrikaani) että ihmislähtöiset katastrofit (mm. terrori-isku, kemiallinen isku, sisäpiirihyökkäys).

Katastrofisuunnittelussa on jatkuvuussuunnittelua suurempi painoarvo toiminnan turvallisessa palauttamisessa normaalille tasolle. Tämän jälkeen fokus siirtyy normaalin toiminnan jatkamiseen.

Jatkuvuussuunnitelmia tulee päivittää vähintään vuosittain tai merkittävien muutosten jälkeen.