Joskus yllättävä tapahtuma, kuten tulipalo, tulva tai laiterikko, voi aiheuttaa toiminnan keskeytyksen. Jotta toimintaa pystyttäisiin jatkamaan mahdollisimman pian ja sujuvasti, tehdään jatkuvuussuunnittelua, eli suunnitellaan etukäteen toiminta poikkeustilanteiden varalle.

Jokaiseen jatkuvuussuunnitelmaan sisältyvät vähintään seuraavat tiedot:

• Tapahtuma, jonka varalle suunnitelma on tehty
• Tavoiteaika palautumiselle
• Vastuuhenkilöt sekä liittyvät sidosryhmät ja yhteystiedot
• Suunnitellut välittömät toimet
• Suunnitellut toipumisen askeleet

Tiedonhallintayksikön on suoritettava olennaiset riskiarvioinnit sen tietoaineistojen käsittelyn, tietojärjestelmien hyödyntämisen ja toiminnan jatkuvuuden suhteen. Riskiarvioinnin perusteella tiedonhallintayksikön on:

a) Laadittava valmiussuunnitelmat ja etukäteisvalmistelut häiriötilanteiden varalle.

b) Suoritettava muut tarvittavat toimenpiteet, jotta tietoaineistojen käsittely, tietojärjestelmien hyödyntäminen ja niihin perustuva toiminta voivat jatkua mahdollisimman häiriöttömästi normaaliolojen häiriötilanteissa sekä valmiuslaissa (1552/2011) tarkoitetuissa poikkeusoloissa.

Organisaation on Asiakastietolain 41 §:n mukaisesti ilmoitettava tietojärjestelmän tuottajalle, mikäli järjestelmässä ilmenee poikkeama järjestelmien olennaisista vaatimuksista. Poikkeamia on kuvattu THL:n määräyksen 5/2021 luvussa 10.4

Tietojärjestelmien merkittävistä poikkeamista on ilmoitettava Valviralle, erityisesti tilanteissa, joissa poikkeama voi aiheuttaa merkittävän riskin asiakas- tai potilasturvallisuudelle tai tietoturvalle. Merkittävien poikkeamien korjaamiseksi on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin.

Organisaation tulisi säännöllisesti, vähintään vuosittain, testata ja katselmoida tietoturvallisuuden jatkuvuuteen liittyviä suunnitelmia, jotta voidaan varmistaa, että ne ovat päteviä ja vaikuttavia epäsuotuisissa tilanteissa.

Jatkuvuussuunnitelmien testaukseen osallistetaan tarvittaessa kullekin suunnitelmalle kriittiset sidosryhmät.

Lisäksi toiminnan merkittävissä muutostilanteissa tulisi uudelleenarvioida jatkuvuussuunnitelmien sekä niihin liittyvien hallintamekanismien riittävyyttä.

Organisaation on huomioitava katastrofeista palautuminen jatkuvuussuunnitelmissaan. Suunnittelulle relevantteja katastrofeja ovat sekä luonnonkatastrofit (mm. tulva, maanjäristys, hurrikaani) että ihmislähtöiset katastrofit (mm. terrori-isku, kemiallinen isku, sisäpiirihyökkäys).

Katastrofisuunnittelussa on jatkuvuussuunnittelua suurempi painoarvo toiminnan turvallisessa palauttamisessa normaalille tasolle. Tämän jälkeen fokus siirtyy normaalin toiminnan jatkamiseen.

Jatkuvuussuunnitelmia tulee päivittää vähintään vuosittain tai merkittävien muutosten jälkeen.

Organisaation on ylläpidettävä ylätason strategiaa jatkuvuussuunnittelulle. Strategian on sisällettävä vähintään:

• Ohjenuorat jatkuvuussuunnittelun aikatavoitteiden sekä jatkuvuussuunnitelmia vaativien tapahtumien määrittämiselle
• Johdon sitoumus jatkuvuussuunnitteluun ja sen parantamiseen
• Kuvaus organisaation riskinottohalukkuudesta

Strategian laatimiseksi voi olla tarpeen hyödyntää yleisiä hyviä käytäntöjä esim. ISO 22300 -standardeista.

Organisaatiolla on selkeä prosessi, jonka mukaisesti se tunnistaa toimintansa kannalta kaikkein kriittisimmät toiminnot (esim. asiakkaille tarjottavat palvelut), joihin kohdistuvat jatkuvuusvaatimukset ovat kaikkein korkeimmat.

Näiden toimintojen kannalta välttämättömät tietojenkäsittely-ympäristön kohteet (kuten tietojärjestelmät, tietovarannot, toimintaprosessit, kumppanit, yksiköt, laitteisto) luokitellaan kriittisiksi.

Kriittiset toiminnot huomioidaan korkeimmalla prioriteetilla mm. jatkuvuussuunnittelussa ja niihin voidaan muutenkin kohdistaa tiukempia turvallisuusvaatimuksia, kuin ympäristön muihin kohteisiin.

Organisaation on tunnistettava vaadittu saavutettavuustaso tarjoamilleen palveluille sekä niihin liittyville tietojärjestelmille ja muulle tietojenkäsittely-ympäristölle. Organisaation on suunniteltava järjestelmänsä ja toimintansa niin, että saavutettavuustaso voidaan täyttää. 

Vikasietoisen tietojenkäsittely-ympäristön suunnittelussa organisaation tulisi huomioida seuraavat tekijät:

• vikasietoisten verkkojen käyttö
• kahden maantieteellisesti erillisen datakeskuksen käyttö peilatuin tietokannoin
• useiden rinnakkaisten ohjelmistokomponenttien käyttö automaattisella kuormituksen jaolla
• duplikoitujen avainkomponenttien käyttö järjestelmissä (esim. CPU, kiintolevyt, muistit) tai verkoissa (esim. palomuurit, reitittimet, kytkimet)

Esimerkiksi tärkeissä tuotantojärjestelmissä järjestelmien vikasietoisuutta tulisi myös testata säännöllisesti, jotta varmistetaan sujuva vararatkaisuihin siirtymä vikatilanteissa.

ICT:ltä vaaditut jatkuvuusvaatimukset muodustuvat organisaation tuotteiden ja palveluiden tarjoamiseen liittyville ydinprosesseille muodostettujen jatkuvuussuunnitelmien ja niihin sisältyvien palautusmisaikatavoitteiden kautta.

Organisaation on tunnistettava, millaiset palautumisajat ja palautumispisteet eri ICT-palvelujen on pystyttävä saavuttamaan huomioiden liittyville prosesseille määritellyt palautumistavoitteet, ja varmistettava kyky näiden saavuttamiseen.

Suunnittelussa on huomioitava etenkin:

• vastuut on määritetty ICT-palvelujen häiriöihin valmistautumiseen, hallintaan sekä vastaamiseen
• erityisesti ICT-palveluihin liittyvät jatkuvuussuunnitelmat on luotu, hyväksytty ja niitä testataan säännöllisesti
• jatkuvuussuunnitelmat sisältävät tiedon suorituskykyvaatimuksista, palautumisaikavaatimuksen sekä palautumistoimet jokaiselle tärkeälle ICT-palvelulle sekä palautumispistevaatimukset sekä palauttamistoimet jokaiselle tärkeälle ICT-palvelulle

Palvelujen riippuvuus muista palveluista ja toisista toimijoista on otettu huomioon koko tietojenkäsittely-ympäristön ja sen vikasietoisuuden suunnittelussa.

Organisaatio on tunnistanut toimintansa jatkuvuuden kannalta kriittiset työtehtävät. Kriittisten tehtävien jatkamiseksi on suunniteltu ja valmisteltu erityistilanteiden vaihtoehtoiset toimintatavat ja henkilöstön saatavuus ja varajärjestelyt.

Jatkuussuunnitelmien toteuttamista varten on nimetty suunnitelmien omistajat, heille varahenkilöt sekä tarkennettu suunnitelman toteuttamiseen tarvittavat muut henkilöt. Lisäksi heidän kykynsä hoitaa tehtävät normaalitilanteissa on varmistettu.

Relevantit henkilöt tuntevat omaan toimintaan liittyvät jatkuvuussuunnitelmat sekä niiden tarkemmat sisällöt riittävän tarkasti ja osaavat toimia niiden mukaisesti.

Palvelua hankittaessa tulee huomioida, että palvelua voi olla hankala kotiuttaa ja toimittajalukkoon jäänyttä palvelua vaikea siirtää toiselle palveluntarjoajalle. Erityisesti vaatimus tulee huomioida hankittaessa pilvipalveluita.

Jatkuvuussuunnitelmissa on huomioitu yhtenä erityistä tarkkuutta vaativana näkökulmana  palveluiden kotiuttamiset ja siirrot toiselle palveluntarjoajalle.

Organisaation toimintakyvyn palautustoimet täytyy kommunikoida suunnitelman mukaisesti kriittisille henkilöille ja johdolle organisaation sisällä. Palautustoimet täytyy myös tiedottaa ulkoisille sidosryhmille.

Häiriötilanteessa vastaamissuunnitelman toteutus sidosryhmien kanssa on toteutettava suunnitelman määrittelemällä tavalla.

Häiriötilanteessa viestintää sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa täytyy toteuttaa häiriöön vastaamissuunnitelman mukaisesti.

The organization shall establish a incident response plan for security incidents to critical information systems. Response plans should also be tested by the necessary organizational elements. The plan should take into account at least:

• The purpose of the information system and the precautions to be taken in the event of its disruption
• Recovery plans, targets, and priorities for the order of recovery of assets
• The role of implementing the response plans and the contact details of the persons assigned to the roles
•  Continuation of normal operations regardless of the state of the information systems.
• Distribution, approval and review of response plans

In addition, the plan should at least:

• Establish a roadmap for developing disruption management capacity
• Describe the structure and organization of incident management capability
• Provides metrics to measure incident management capability

Organisaation on testattava ja päivitettävä tietoturvahäiriöön reagointia sunnitelluin väliajoin tai merkittävien muutoksien jälkeen. Kriittisille osille organisaation toimintaa suunnitelmia tulisi testata vähintään vuosittain. Testauksen tulokset tulee dokumentoida ja kommunikoida, suunnitelman parantamiseksi.

Organisaation on dokumentoitava ennalta toimintatavat tietoturvahäiriöihin reagointiin, joiden avulla varmistetaan liittyvien osastojen, asiakkaiden ja muiden kriittisten kumppanien toiminta tietoturvahäiriötilanteissa.

Järjestelmien luotettavuuden varmistamiseksi tulisi olla tehtynä seuraavia toimenpiteitä:

• Kahdennukset järjestelmistä
• Suunniteltuja tilapäisratkaisuja ongelmatilanteiden varalle
• Varaosia saatavilla
• Erityiskomponenttien avulla
• Aktiivisella valvonnalla
• Aktiivisilla huoltotoimilla

Tietojärjestelmien, laitteiden ja verkkojen huoltaminen, päivittäminen ja mahdollinen uusiminen tulee suunnitella tarvittavien komponentti- ja ohjelmistopäivitysten toteuttamiseksi ennen mahdollisia vikoja. Komponenttien kriittisyyttä tarkastellessa tulee ottaa huomioon asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulma.

Organisaation tulisi määrittää vaatimukset, jotka koskevat tietoturvallisuuden hallinnan jatkuvuutta kriisin tai katastrofin aikana.

Tietoturvan hallinnassa voidaan joko olettaa, että tietoturvavaatimukset ovat samat epäsuotuisissa tilanteissa kuin normaaleissa toimintaolosuhteissa, tai pyrkiä erikseen määrittämään epäsuotuisiin tilanteisiin soveltuvat tietoturvavaatimukset.

Organisaatio on määritellyt toimintatavat viestiäkseen tehokkaasti sidosryhmien ja muiden osallistujien jatkuvuussuunnitelmien ja selviytymismenettelyjen aikana.

Jatkuvuussuunnitelmiin liittyvien viestintäsuunnitelmien on sisällettävä:

• Vastuuhenkilöt, liittyvät sidosryhmät ja muut tarvittavat yhteystiedot
• Selkeät kriteerit tilanteelle, jossa jatkuvuusviestintää aletaan toteuttaa
• Selkeä kuvaus jatkuvuusviestintää kussakin tilanteessa toteuttavasta henkilöstö sekä vastaanottajista, joille viestintää lähetetään
• Viittaukset käytettäviin viestipohjiin sekä käytettäviin työkaluihin liittyen

Organisaatio kehittää säännöllisesti jatkuvuussuunnitelmiaan analysoimalla suunnitelmien testaamista, harjoittelua ja niiden toteutunutta käyttöä tositilanteissa.