Digiturvamallissa kaikki vaatimuskehikkojen vaatimukset kohdistetaan universaaleihin tietoturvatehtäviin, jotta voitte muodostaa yksittäisen suunnitelman, joka täyttää ison kasan vaatimuksia.
Vuoden 2024 kyberturvallisuuslaki (N. 22(I)/2024) on kansallinen laki, jolla saatetaan sekä EU:n NIS2-direktiivi (direktiivi (EU) 2022/2555) että kriittisten yksiköiden häiriönsietokykyä koskeva direktiivi (direktiivi (EU) 2022/2557) osaksi Kyproksen lainsäädäntöä.
Lain tavoitteena on luoda kansakunnalle yhteinen korkea kyberturvallisuuden ja häiriönsietokyvyn taso. Se laajentaa merkittävästi säänneltyjen organisaatioiden soveltamisalaa verrattuna alkuperäiseen verkko- ja tietoturvadirektiiviin ja luokittelee ne keskeisiksi yhteisöiksi (EE) ja tärkeiksi yhteisöiksi (IE) eri kriittisillä aloilla.
Laki sisältää kattavat vaatimukset hallinnoinnista, kyberturvallisuusriskien hallinnasta ja vaaratilanteiden raportoinnista. Sillä perustetaan myös digitaalisen turvallisuuden viranomainen (Digital Security Authority, DSA) kansalliseksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi, joka valvoo ja panee täytäntöön näitä säännöksiä.