Joskus yllättävä tapahtuma, kuten tulipalo, tulva tai laiterikko, voi aiheuttaa toiminnan keskeytyksen. Jotta toimintaa pystyttäisiin jatkamaan mahdollisimman pian ja sujuvasti, tehdään jatkuvuussuunnittelua, eli suunnitellaan etukäteen toiminta poikkeustilanteiden varalle.

Jokaiseen jatkuvuussuunnitelmaan sisältyvät vähintään seuraavat tiedot:

• Tapahtuma, jonka varalle suunnitelma on tehty
• Tavoiteaika palautumiselle
• Vastuuhenkilöt sekä liittyvät sidosryhmät ja yhteystiedot
• Suunnitellut välittömät toimet
• Suunnitellut toipumisen askeleet

Varmuuskopiointiin käytettäviä tietovälineitä ja varmuuskopioiden palauttamista testataan säännöllisesti, jotta voidaan varmistua siitä, että hätätilanteessa niihin voidaan luottaa.

Varmuuskopioiden palauttamisesta ylläpidetään tarkkoja ja täydellisiä ohjeita. Toimintaohjeiden avulla seurataan varmuuskopioiden toimintaa ja varaudutaan varmuuskopioiden epäonnistumiseen.

Kuvaamme tietojärjestelmälistauksen yhteydessä, minkä järjestelmien suhteen vastuu varmuuskopioinnin toteutuksesta on itsellämme. Organisaation omalla vastuulla olevat varmuuskopiointiprosessit on dokumentoitu ja jokaiselle on määritelty omistaja. Dokumentaatio sisältää mm.:

• millä järjestelmällä ja kuinka usein varmuuskopiot toteutetaan?
• kuinka varmuuskopiot suojataan (salaus, fyysinen sijainti)?
• kuinka pitkään varmuuskopiot säilytetään?

Organisaation on dokumentoitava ja otettava käyttöön julkinen varoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on varmistaa julkisten varoitusten keskeytymätön välittäminen vakavien hätätilanteiden ja katastrofien aikana.

Järjestelmän dokumentaatiossa on kuvattava kokonaisarkkitehtuuri ja toimintaprosessit ja yksilöitävä kaikki kriittiset osat virallisen ohjeen vastaanottamisesta varoituksen lopulliseen lähettämiseen.

Varoitusjärjestelmä on suunniteltava niin, että se on erittäin häiriönsietokykyinen ja ettei siinä ole yksittäisiä vikapisteitä. Tähän sisältyy redundanssin toteuttaminen sekä kriittisten komponenttien, kuten virtalähteiden, verkkoyhteyksien ja palvelimien, fyysisen turvallisuuden toteuttaminen ja ylläpitäminen. Automaattisen vikasietoisuusmekanismin olisi oltava käytössä, jotta voidaan varmistaa jatkuva toiminta häiriön aikana.

Organisaatiolla tulisi olla määritelty ja hyvin dokumentoitu toipumissuunnitelma. Toipumissuunnitelma olisi voitava käynnistää häiriötilanteen aikana tai sen jälkeen. Elvytystoimet ja -toimenpiteet vaihtelevat vaaratilanteesta toiseen, esimerkiksi vaaratilanteen tyyppi voi vaikuttaa toteutettaviin toimiin. Näihin toimiin voivat kuulua:

• Häiriön aikana menetettyjen tai vahingoittuneiden tarpeettomien resurssien aktivointi uudelleen.
• Laitteiston ja ohjelmistojen uudelleenasentaminen vaurioituneisiin komponentteihin
• Konfiguraatioasetusten palauttaminen, mukaan lukien tarvittavat mukautukset
• Häiriön aikana pysäytettyjen palvelujen palauttaminen

Organisaation olisi omaksuttava "build back better" -ajattelutapa, kun se rakentaa ICT-järjestelmiä uudelleen. Tämä tarkoittaa, että järjestelmät olisi rakennettava uudelleen parempaan tilaan kuin ne olivat ennen häiriötä.

Organisaation on luotava häiriöön vastaamissuunnitelma kriittisiin tietojärjestelmiin tapahtuvia tietoturvahäiriöitä varten. Vastaamissuunnitelmia tulee myös testata tarvittavien organisaation elementtien toimesta. Suunnitelmassa tulisi ottaa huomioon ainakin:

• Tietojärjestelmän toiminnan tarkoitus ja sen katkeamista varten tarvittavat varautumistoimet
• Palautussuunnitelmat, tavoitteet ja palautuskohteiden priorisointijärjestys
• Vastaussuunnitelmien toteuttamisen roolitus ja rooleihin määrättyjen henkilöiden yhteystiedot
• Normaalin toiminnan jatkuminen tietojärjestelmien tilasta riippumatta.
• Vastaussuunnitelmien jakelu, hyväksyminen ja tarkastaminen

Lisäksi suunnitelman tulisi ainakin:

• Luoda etenemissuunnitelma häiriöiden hallintakyvyn kehittämistä varten
• Kuvata häiriönhallintakyvyn rakenne ja organisaatio
• Antaa mittarit häiriönhallintakyvyn mittaamiseksi

Viranomaisen on varmistettava tietojärjestelmien saatavuus koko niiden elinkaaren ajan. Tämän vuoksi eri tietojärjestelmien saatavuusvaatimukset (etenkin pisin aika, jonka järjestelmä voi olla pois käytöstä, palautusaikatavoite sekä palautuspistetavoite).

Saatavuusvaatimusten toteutuksen tulee huomioida tietojärjestelmältä edellytettävä kuormituksen kesto, vikasietoisuus ja palautumisaika.

Lisäksi tarve saatavuutta suojaaville menettelyille on tunnistettu ja menettelyt on toteutettu kriittisille järjestelmille järjestelmäkohtaisesti räätälöidyillä suojauksilla. Suojauksiin voi sisältyä esimerkiksi keskeisten verkkoyhteyksien, laitteistojen ja sovellusten ajoympäristöjen kahdentamiset.

Organisaation on huomioitava katastrofeista palautuminen jatkuvuussuunnitelmissaan. Suunnittelulle relevantteja katastrofeja ovat sekä luonnonkatastrofit (mm. tulva, maanjäristys, hurrikaani) että ihmislähtöiset katastrofit (mm. terrori-isku, kemiallinen isku, sisäpiirihyökkäys).

Katastrofisuunnittelussa on jatkuvuussuunnittelua suurempi painoarvo toiminnan turvallisessa palauttamisessa normaalille tasolle. Tämän jälkeen fokus siirtyy normaalin toiminnan jatkamiseen.

Jatkuvuussuunnitelmia tulee päivittää vähintään vuosittain tai merkittävien muutosten jälkeen.

Riittävien varmuuskopioiden avulla kaikki tärkeät tiedot ja ohjelmat voidaan palauttaa katastrofin tai tietovälinevian jälkeen. Tärkeä ensiaskel toimivassa varmuuskopioinnissa on tunnistaa, kenen vastuulla kunkin tiedon varmuuskopioiminen on. Varmuuskopioinnin vastuun selvittäminen on tieto-omaisuuden (järjestelmät, laitteisto) omistajien vastuulla.

Mikäli varmuuskopiointi on kumppanin vastuulla selvitämme:

• kuinka kattavasti kumppani varmuuskopioi tiedot?
• kuinka tiedot ovat tarvittaessa palautettavissa?
• mitä varmuuskopioinnista on sovittu sopimuksissa?

Mikäli varmuuskopiointi on omalla vastuullamme selvitämme:

• onko tietoihin liittyvä varmuuskopiointiprosessi olemassa ja dokumentoitu?
• onko varmuuskopioinnin kattavuus ja toteutussykli tietojen tärkeyden vaatimalla tasolla?

Organisaation tulisi säännöllisesti, vähintään vuosittain, testata ja tarkistaa tietoturvan jatkuvuussuunnitelmansa sen varmistamiseksi, että ne ovat päteviä ja tehokkaita epäsuotuisissa tilanteissa.

Jatkuvuussuunnitelmien testaukseen on tarvittaessa otettava mukaan kunkin suunnitelman kannalta kriittiset sidosryhmät. Organisaation tulisi määritttää ja dokumentoida tarvittavat yhteyshenkilöt toimittajien ja kumppaneiden kanssa.

Lisäksi jatkuvuussuunnitelmien ja niihin liittyvien hallintamekanismien riittävyys olisi arvioitava uudelleen, jos toiminnassa tapahtuu merkittäviä muutoksia.