Viranomaisen on huolehdittava, että sen tietojärjestelmien käytöstä ja niistä tehtävistä tietojen luovutuksista kerätään tarpeelliset lokitiedot, jos tietojärjestelmän käyttö edellyttää tunnistautumista tai muuta kirjautumista. Lokitietojen käyttötarkoituksena on tietojärjestelmissä olevien tietojen käytön ja luovutuksen seuranta sekä tietojärjestelmän teknisten virheiden selvittäminen.

Digiturvamallissa tietojärjestelmän omistaja voi vastata tietojärjestelmän lokitietojen keräämisen tarkastamisesta. Organisaatio dokumentoi lokien sisällön tarkemmin niissä tietojärjestelmissä, joiden teknisestä ylläpidosta se vastaa itse. Muissa tietojärjestelmissä omistaja tarkistaa yhteistyössä järjestelmätoimittajan kanssa, että tarvittavat lokit kertyvät.

Organisaation on tunnistettava, mitä lakeja ja asetuksia sen on noudatettava. Näiden lakien ja asetusten perusteella organisaatio määrittää strategian ja ohjeet tietojen lokitusta ja analysointia varten.

Strategiassa ja ohjeissa tulisi kuvata seuraavat asiat:

• Kerättyjen tietojen tarkoitus ja käyttö
• Mitä tietoja kerätään
• Miten tiedot tallennetaan
• Kerättyjen tietojen säilytysaika
• Lakien ja asetusten velvoittamien tietoon liittyvien asioiden tiedottaminen asianomaisille sidosryhmille.

Organisaation on kuvattava verkon ja tietojärjestelmien käytön normaalitila, jota käytetään lähtökohtana poikkeavuuksien tunnistamisessa. 

Normaalitilaa määritettäessä on otettava huomioon seuraavat asiat:

• tietojärjestelmien käytön valvonta sekä normaali- että ruuhka-aikoina
• tavalliset käyttöajat, käyttöpaikat sekä käyttötiheys kunkin käyttäjän ja käyttäjäryhmän osalta

Valvontajärjestelmät on konfiguroitava normaalitilaa vasten, jotta voidaan tunnistaa poikkeava käyttäytyminen, kuten:

• järjestelmien tai prosessien suunnittelematon lopettaminen
• haittaohjelmiin tai haitallisiin IP-osoitteisiin tai verkkotunnuksiin liittyvä liikenne
• tunnetut hyökkäysominaisuudet (esim. palvelunesto tai buffer overflow)
• epätavallinen järjestelmäkäyttö (esim. näppäinpainallusten lokitus)
• pullonkaulat ja ylikuormitukset (esim. verkon jonot, latenssitasot)
• luvaton pääsy (todellinen tai yritys) järjestelmiin tai tietoihin
• tietojärjestelmien ja verkkojen luvaton skannaus
• onnistuneet ja epäonnistuneet yritykset käyttää suojattuja resursseja (esim. DNS-palvelimia, verkkoportaaleja ja tiedostojärjestelmiä)
• epätavallinen käyttäjien ja järjestelmän käyttäytyminen

Organisaatiolla on oltava ennalta suunnitellut, selkeät toimintatavat kunkin eri suojausjärjestelmän osalta tilanteisiin, joissa lokituksen tai muun käytön valvonnan epäillään pettäneen. Näistä tilanteista on ilmoitettava viipymättä oikealle vastuutaholle.

Prosessin on otettava huomioon vähintään organisaation digiturvalle oleelliset suojausjärjestelmät (esim. palomuurit, IDS/IPS, haittaohjelmatorjunta, kulunvalvonta).

Organisaation on oltava selvillä eri tietojärjestelmien käytöstä kertyvistä tapahtumalokeista, olipa lokien tuottaminen omalla tai järjestelmätoimittajan vastuulla. Lokeihin tallentuvat käyttäjien suorittamat toiminnot sekä tapahtuneet poikkeamat, virheet ja tietoturvatapahtumat.

Kertyvän lokin riittävyyttä on katselmoitava säännöllisesti. Lokin avulla pitäisi tarvittaessa pystyä selvittämään järjestelmään liittyvät häiriötilanteet ja niiden syy.

Organisaation tietojärjestelmiä ja verkkoa on valvottava poikkeavan käytön havaitsemiksi. Kun poikkeavaa käyttöä havaitaan, organisaation on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin arvioidakseen tietoturvahäiriön mahdollisuuden.

Valvonnassa tulisi hyödyntää työkaluja, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen tai säännöllisen valvonnan organisaation tarvetason huomioiden. Valvontakäytännöillä tulisi pystyä hallitsemaan suuria määriä dataa, mukautumaan muuttuvaan uhkaympäristöön sekä lähettää tarvittaessa hälytyksiä välittömästi.

Seuraavien lähteiden sisällyttämistä valvontajärjestelmään on harkittava:

• lähtevä ja saapuva verkko- ja tietojärjestelmäliikenne
• pääsy kriittisiin tietojärjestelmiin, palvelimiin, verkkolaitteisiin ja itse valvontajärjestelmään
• kriittiset järjestelmä- ja verkkomääritystiedostot
• lokit suojaustyökaluista (esim. virustorjunta, IDS, IPS, verkkosuodattimet, palomuurit)
• verkon ja tietojärjestelmien käyttöön liittyvät tapahtumalokit
• suoritettavan koodin tarkistukset
• resurssien käyttö (esim. CPU, kiintolevyt, muisti, kaistanleveys) ja niiden suorituskyky

Organisaation on myös luotava toimintatavat "false positive" tulosten tunnistamiseksi ja korjaamiseksi, mukaan lukien valvontaohjelmiston virittäminen tarkempaa poikkeavuuksien tunnistamista varten.