Valitaan ja asennetaan haittaohjelmien havaitsemis- ja korjausohjelmat keskitetysti ja päivitetään ne säännöllisesti tietokoneiden ja tietovälineiden ennaltaehkäisevää tai säännöllistä tutkimista varten.

Ohjelmien tulisi tarkastaa ainakin seuraavat asiat:

• verkon tai tallennusvälineen kautta saapuneet tiedostot tarkistetaan haittaohjelmien varalta ennen käyttöä
• sähköpostiliitteet ja ladatut tiedostot tarkistetaan haittaohjelmien varalta ennen käyttöä
• verkkosivustot tarkistetaan haittaohjelmien varalta

Organisaation on määriteltävä, mitä vaatimuksia haittaohjelmilta suojautumiselle asetetaan. Seuraavat seikat tulisi ottaa huomioon:

• Riskiarviointi
• Oikeudellisiin ja vaatimuksiin liittyvät vaatimukset
• liiketoiminnalliset ja toiminnalliset tarpeet
• teknologiaympäristö
• budjetti ja resurssit

Organisaation on määriteltävä ja toteutettava toimenpiteitä haittaohjelmilta suojautumiseksi määriteltyjen vaatimusten perusteella.

Tietojenkäsittely-ympäristön ohjelmien suojaus varmistetaan integroimalla ja määrittämällä ominaisuuksia, kuten Microsoft Data Execution Prevention (DEP), Windows Defender Exploit Guard (WDEG), Apple System Integrity Protection (SIP) ja Gatekeeper.

Samanaikaisesti järjestelmää kovetetaan asetuksia säätämällä, sekä rajoittamalla järjestelmät vain välttämättömiin toimintoihin, mikä vähentää mahdollisia haavoittuvuuksia ja vastaa DEP:n ja WDEG:n kaltaisia hyväksikäytön estäviä käytäntöjä.

Organisaatio määrittää haittaohjelmien torjuntaohjelmiston tarkistamaan automaattisesti siirrettävien tietovälineiden kautta siirretyt tiedot. Tämä tarkoittaa, että ohjelmisto asetetaan suorittamaan automaattisia tarkistuksia tiedostoille, kun niitä ladataan, avataan tai käytetään verkkotallennusvälineestä, mukaan lukien USB-asemien ja muiden ulkoisten tallennuslaitteiden kaltaiset irrotettavat tietovälineet. Kaikki näillä välineillä siirretyt tiedostot tarkistetaan välittömästi haittaohjelmien varalta, ennen kuin niitä voidaan käyttää.

Organisaatio ottaa toteuttaa valkolistan sallituille kirjastoille vaatimalla luotettavien varmentajien myöntäjien digitaalisia sertifikaatteja kaikille kirjastoille.

Organisaatio käyttää sovellusten valkolistaa varmistaakseen, että vain hyväksytyt kirjastot latautuvat, ja määrittää tietoturvakäytännöt estämään hyväksymättömät kirjastot.

Organisaatio toteuttaa kattavan strategian, jolla estetään luvattomien skriptien suorittaminen käyttämällä useita turvatoimenpiteitä. Näihin kuuluu digitaalisten allekirjoitusten käyttö skriptien aitouden todentamiseksi ja sen varmistaminen, että vain luotettavan varmentajan allekirjoittamat skriptit voidaan suorittaa.

Organisaatiossamme on määritelty käytännöt ja toimenpiteet, joilla havaitaan ja estetään luvattoman laitteiston käyttö organisaation verkossa ja infrastruktuurissa.

Tietojenkäsittely-ympäristön turvallisuus testataan. Testaamisessa huomioidaan asianmukainen turvaamistaso ja toteutuksen, integroinning ja konfiguroinnin taso. Turvallisuudesta on huolehdittava ympäristön koko elinkaaren ajan.

Tässä olisi huomioitava ainakin:

• Ohjelmistojen (sovellukset, palvelut, järjestelmät) käyttötarkoitukset ja ohjelmistojen turvallisuutta mahdollisesti toteuttavat roolit on tunnistettu.
• Ohjelmistojen (sovellukset, palvelut, järjestelmät) turvallisuustarpeet on arvioitu, huomioiden erityisesti ohjelmiston käyttötarkoituksen ja sen turvallisuutta mahdollisesti toteuttavan roolin, hyökkäyspinta-alan, sekä käsiteltävien tietojen luonteen ja turvallisuusluokan.
• Ohjelmistojen (sovellukset, palvelut, järjestelmät) riippuvuudet ja rajapinnat on tunnistettu. Riippuvuuksiin ja rajapintoihin on kohdistettu ohjelmistoa vastaavat vaatimukset, huomioiden esimerkiksi käytetyt kirjastot, rajapinnat (API:t) ja laitteistosidonnaisuudet. Vaatimuksissa on huomioitu sekä palvelin- että asiakaspuolen osuudet.
• Kriittiset ohjelmistot (sovellukset, palvelut, järjestelmät) toteutetaan tai toteutus tarkastetaan mahdollisuuksien mukaan luotettavaa standardia vasten tai/ja turvallisen ohjelmoinnin ohjetta hyödyntäen.
• On varmistettu, että ohjelmistojen (sovellukset, palvelut, järjestelmät) ohjelmakoodin laadun ylläpito, kehitys ja muutoshallinta vastaavat tarpeita koko elinkaaren ajan.
• On varmistettu, että ohjelmistot (sovellukset, palvelut, järjestelmät) täyttävät lainsäädännöstä johdetut vaatimukset.

Organisaatio on tunnistanut tietojärjestelmät, joissa haittaohjelman torjuntaohjelmistoilla pystytään saamaan lisäsuojausta.

Haittaohjelmasuojauksen päivittämiseen on olemassa prosessi myös järjestelmille, joita ei ole kytketty kytketä julkiseen verkkoon. Haittaohjelmatunnisteiden päivitys voidaan järjestää esimerkiksi käyttämällä hallittua suojattua päivitystenhakupalvelinta, jonka tunnistekanta pidetään ajan tasalla esimerkiksi erillisestä internetiin kytketystä järjestelmästä tunnisteet käsin siirtämällä (esim. 1-3 kertaa viikossa), tai tuomalla tunnisteet hyväksytyn yhdyskäytäväratkaisun kautta. Tunnisteiden päivitystiheyden riittävyyden arviointi tulee suhteuttaa riskienarvioinnissa kyseisen ympäristön ominaispiirteisiin, erityisesti huomioiden ympäristön muun tiedonsiirron tiheyden.

Myös päivitysten eheydestä varmistumiseen tulisi olla ennalta suunniteltu menettelytapa (lähde, tarkistussummat, allekirjoitukset, jne.).

Organisaation on huolehdittava, että kaikissa sen tietokoneissa, tietoverkko- ja vastaavissa laitteissa, automaattinen ajaminen on estetty käytöstä.

Automaattinen ajaminen voi aiheuttaa vakavan kyberhyökkäyksen, kuten kiristyshaittaohjelman, pääsyn organisaation järjestelmään netistä ladatun tiedoston tai vaarantuneen oheislaitteen (esim. muistitikku) kautta.

Antivirus-ohjelma täytyy olla asetettu skannaamaan tiedostot automaattisesti. Tämän tulee tapahtua, kun tiedosto ladataan ja avataan ja, kun tiedosto avataan verkkolevyltä.

Haittaohjelmasuojauksen on skannattava nettisivut automaattisesti haittaohjelmien varalta, kun sinne siirrytään selaimessa.

Haittaohjelmasuojauksen täytyy estää pääsy haitallisille nettisivuille esimerkiksi "deny listing"-tekniikalla. Tästä saa poiketa vain, jos siihen on selkeä, tarkasti dokumentoitu ja painava syy organisaation toiminnan kannalta. Tässä tilanteessa on ymmärrettävä ja huomioitava mahdolliset riskit.

Laitteissa voidaan käyttää vain organisaation hyväksymiä ohjelmistoja. Organisaation tulisi:

• Hyväksyä aktiivisesti ohjelmistot ennen niiden käyttöönottoa.
• Ylläpitää luetteloa hyväksytyistä ohjelmistoista
• Estää käyttäjiä asentamasta hyväksymättömiä ohjelmistoja.
• Luoda luettelo erikseen sallituista laajennuksista
• Luvattomat laajennukset olisi estettävä.

Organisaation on tunnistettava verkkosivustojen tyypit, joihin henkilöstöllä tulisi ja toisaalta ei tulisi olla pääsyä.

Organisaation on harkittava seuraavien sivustotyyppien käytön estämistä (joko automaattisesti tai muilla tavoin):

• tiedostojen lataustoiminnon sisältävät verkkosivustot, ellei tätä ole tiettyä liiketoimintatarvetta varten sallittu
• tunnetut tai epäillyt haitalliset verkkosivustot (esim. haittaohjelmia jakavat tai tietojenkalastelusisältöä sisältävät)
• komento- ja ohjauspalvelimet
• laitonta sisältöä jakavat verkkosivustot

Kriittisiä liiketoimintaprosesseja tukevien järjestelmien ohjelmistot ja aineistosisältö katselmoidaan säännöllisesti haittaohjelmien paikallistamiseksi. Kaikki luvattomat tiedostot ja muutokset tutkitaan muodollisesti.

Organisaatio on määritelly toimintatavat, joiden avulla kerätään säännöllisesti ajantasaista ja luotettavaa tietoa haittaohjelmista. Tällaisia voivat olla mm. postituslistat, lehdet, torjuntaohjelmistojen toimittajien blogit tai tietoturvaa käsittelevät uutissivustot.

Tietolähteiden avulla pyritään todentamaan haittaohjelmia koskeva tieto, erottamaan huijaukset todellisista haittaohjelmista ja varmistetaan saatujen varoituksien olevan todenmukaisia ja informatiivisia.

Vahvistaaksemme haittaohjelmilta suojautumiselta organisaatiomme on määritellyt lisätoimenpiteet korkeamman suojaustason tiedoille:

• Arvioidaan tarve järjestelmien USB-porttien ja vastaavien liityntöjen käytölle.
• Tilanteissa, joissa liityntöjen käytölle ei ole kriittistä tarkastelua kestävää perustetta, liitynnät poistetaan käytöstä.
• Tilanteissa, joissa liityntöjen käytölle on kriittistä tarkastelua kestävät perusteet, arvioidaan tapauskohtaisesti edellytykset ja ehdot, minkä mukaisia laitteistoja ja välineitä (esim. USB-muisteja) järjestelmään voidaan kytkeä.

Ohjelmisto, joka liittyy asiakirjoihin (esim. makrot), tarjoaa myös laajan hyökkäyspinnan. Tämän hyökkäyspinnan pienentämiseksi ei-toivotut ohjelmistot olisi poistettava ulkoisista asiakirjoista ja sähköpostiviesteistä ennen kuin ne saapuvat käyttäjille, esimerkiksi palomuurissa, poistettava käytöstä mahdollisuus käyttää tällaisia ohjelmistoja käyttäjiltä, jotka eivät niitä tarvitse, ja sallittava nimenomaisesti sellaisten asiakirjojen sisältämät ohjelmistot, joita käyttäjät todella tarvitsevat, esimerkiksi käyttämällä digitaalisia allekirjoituksia.

Organisaatiomme on määritellyt toimintatavat, joiden avulla estetään tai vähintään havaitaan luvattomien ohjelmien käyttö mobiililaitteissa (esim. älypuhelimet, tabletit).

Käytämme aina useamman toimittajan haittaohjelmajärjestelmää, jotta todennäköisyys havaita haittaohjelmia paranee.

Organisaatiomme on määritellyt toimintatavat, joiden avulla estetään tai vähintään havaitaan luvattomien ohjelmien käyttö.

Henkilöstön tietoturvatietoisuuden varmistaminen on tärkeä osa haittaohjelmilta suojautumista. Tämän vuoksi henkilöstölle tiedotetaan säännöllisesti uudenlaisista haittaohjelmista, joiden uhka heihin voi kohdistua.

Organisaatio kouluttaa henkilöstöä säännöllisesti sekä hyödynnetyn haittaohjelmasuojauksen käytöstä, haittaohjelmahyökkäyksistä raportoinnista sekä haittaohjelmahyökkäyksistä toipumisesta.