Joskus yllättävä tapahtuma, kuten tulipalo, tulva tai laiterikko, voi aiheuttaa toiminnan keskeytyksen. Jotta toimintaa pystyttäisiin jatkamaan mahdollisimman pian ja sujuvasti, tehdään jatkuvuussuunnittelua, eli suunnitellaan etukäteen toiminta poikkeustilanteiden varalle.

Jokaiseen jatkuvuussuunnitelmaan sisältyvät vähintään seuraavat tiedot:

• Tapahtuma, jonka varalle suunnitelma on tehty
• Tavoiteaika palautumiselle
• Vastuuhenkilöt sekä liittyvät sidosryhmät ja yhteystiedot
• Suunnitellut välittömät toimet
• Suunnitellut toipumisen askeleet

Organisaation on määriteltävä kriteerit sille, milloin jatkuvuussuunnitelmat otetaan käyttöön ja milloin ne poistetaan käytöstä. Tämä koskee myös reagointi- ja toipumissuunnitelmia sekä kriisiviestintäsuunnitelmia.

Organisaatiolla tulisi olla määritelty ja hyvin dokumentoitu toipumissuunnitelma. Toipumissuunnitelma olisi voitava käynnistää häiriötilanteen aikana tai sen jälkeen. Elvytystoimet ja -toimenpiteet vaihtelevat vaaratilanteesta toiseen, esimerkiksi vaaratilanteen tyyppi voi vaikuttaa toteutettaviin toimiin. Näihin toimiin voivat kuulua:

• Häiriön aikana menetettyjen tai vahingoittuneiden tarpeettomien resurssien aktivointi uudelleen.
• Laitteiston ja ohjelmistojen uudelleenasentaminen vaurioituneisiin komponentteihin
• Konfiguraatioasetusten palauttaminen, mukaan lukien tarvittavat mukautukset
• Häiriön aikana pysäytettyjen palvelujen palauttaminen

Organisaation olisi omaksuttava "build back better" -ajattelutapa, kun se rakentaa ICT-järjestelmiä uudelleen. Tämä tarkoittaa, että järjestelmät olisi rakennettava uudelleen parempaan tilaan kuin ne olivat ennen häiriötä.

Organisaation on arvioitava erilaisista syistä johtuvien toiminnankeskeytysten ja riskien aiheuttama mahdollinen vahinko toiminnalle. Tämän arvioinnin perusteella on priorisoitava jatkuvuussuunnittelussa eri teemoja, jotta suunnittelu keskittyy riskilähtöisesti tärkeimpiin asioihin.

Riittävien varmuuskopioiden avulla kaikki tärkeät tiedot ja ohjelmat voidaan palauttaa katastrofin tai tietovälinevian jälkeen. Tärkeä ensiaskel toimivassa varmuuskopioinnissa on tunnistaa, kenen vastuulla kunkin tiedon varmuuskopioiminen on. Varmuuskopioinnin vastuun selvittäminen on tieto-omaisuuden (järjestelmät, laitteisto) omistajien vastuulla.

Mikäli varmuuskopiointi on kumppanin vastuulla selvitämme:

• kuinka kattavasti kumppani varmuuskopioi tiedot?
• kuinka tiedot ovat tarvittaessa palautettavissa?
• mitä varmuuskopioinnista on sovittu sopimuksissa?

Mikäli varmuuskopiointi on omalla vastuullamme selvitämme:

• onko tietoihin liittyvä varmuuskopiointiprosessi olemassa ja dokumentoitu?
• onko varmuuskopioinnin kattavuus ja toteutussykli tietojen tärkeyden vaatimalla tasolla?

Organisaatio on määritellyt toimintatavat viestiäkseen tehokkaasti sidosryhmien ja muiden osallistujien jatkuvuussuunnitelmien ja selviytymismenettelyjen aikana.

Jatkuvuussuunnitelmiin liittyvien viestintäsuunnitelmien on sisällettävä:

• Vastuuhenkilöt, liittyvät sidosryhmät ja muut tarvittavat yhteystiedot
• Selkeät kriteerit tilanteelle, jossa jatkuvuusviestintää aletaan toteuttaa
• Selkeä kuvaus jatkuvuusviestintää kussakin tilanteessa toteuttavasta henkilöstö sekä vastaanottajista, joille viestintää lähetetään
• Viittaukset käytettäviin viestipohjiin sekä käytettäviin työkaluihin liittyen

Riittävien varmuuskopioiden avulla kaikki tärkeät tiedot ja ohjelmat voidaan palauttaa katastrofin tai tietovälinevian jälkeen. Varmuuskopiointistrategian määrittämiseksi on tärkeää kartoittaa / päättää ainakin seuraavat asiat:

• Minkä tiedon varmuuskopiointi on omalla vastuullamme?
• Kuinka kriittistä mikäkin tieto on ja kuinka usein tämän perusteella mitkäkin tiedot on tarve varmuuskopioida ja kuinka laajasti (osittainen vai täydellinen kopio)?
• Missä varmuuskopioit säilytetään ja kuinka ne on suojattu?
• Kuinka pitkään varmuuskopiot on tarpeen säilyttää?
• Millä järjestelmällä varmuuskopiot otetaan?
• Kuinka varmistusmediat hävitetään luotettavasti?