Tiedon merkitsemistapojen pitää kattaa sekä fyysisessä että sähköisessä muodossa olevat tiedot ja niihin liittyvä suojattava omaisuus kuten tietovälineet.
Merkintöjen olisi oltava organisaation määrittelemien luokitteluperiaatteiden mukaisia ja helposti tunnistettavia. Organisaation olisi ohjeistettava, mihin ja miten merkinnät kiinnitetään. Ohjeistuksessa tulee ottaa huomioon myös tulosteet. Lisäksi tarpeettoman työn säästämiseksi kannattaa ohjeistaa, milloin merkintöjä ei tarvita.
Tietyissä tapauksissa, kuten esimerkiksi julkisuuslain mukaisista salassa pitoa koskevista merkinnöistä tulee myös käydä ilmi, miltä osin asiakirja on salassa pidettävä sekä mihin salassapito perustuu.
Digiturvamalli sisältää raporttikirjaston, josta löytyvät omat raporttipohjat jokaiselle vaatimuskehikolle.
Olipa kuulijana oma johto, viranomainen, auditoija tai asiakas, saat tarvittavan raportin muodostettua yhdellä klikkauksella.
Tehtävälistat sisältävät digiturvan ydinasiat. Päätä, mitkä tehtävät teillä hoidetaan ja kuka vastaa. Näet vaaditut tehtävät suoraan valitun vaatimuskehikon perusteella, ja voit halutessasi täydentää listaa omilla.
Lue lisää tietoturvatehtävistäKohdista ohjeet kaikilla tai vain relevanteille yksiköille. Saat ehdotuksia suoraan valitun vaatimuskehikon perusteella ja voit lisätä omat ohjeenne.
Työntekijöille ohjeet jaellaan Teams-botin kautta. Botti ei myöskään anna lukemisen unohtua.
Digiturvamalli sisältää älykkäät mallipohjat mm. järjestelmien, henkilötietojen ja riskien dokumentointiin. Et turhaan kirjoita tai piirrä, vaan klikkailet linkittäen tietoja, jolloin automaattinen raportointi mahdollistuu.
Lue lisää dokumentoinnistaKlikkaa itsesi yksittäisen vaatimuksen näkymään nähdäksesi kaikki kohtaan liittyvät sisällöt.
Tietoluokittelun avulla voidaan antaa tietoja käsitteleville henkilöille nopea näkemys siitä, miten kriittistä tietoa on kyseessä ja kuinka tietoa pitää käsitellä sekä suojata.
Käytetyt tietoluokat ja niitä vastaavat suojaustasot on määritelty. Tietoluokka määritellään analysoimalla kyseessä olevan tiedon luottamuksellisuus, eheys ja saatavuus sekä mahdolliset muut vaatimukset. Kullekin tasolle annetaan selkeä ja kuvaava nimi.
Tietoluokat voivat olla esimerkiksi seuraavia:
RAJOITETULTA paperitiedolta voidaan vaatia mm. seuraavia suojauksia:
RAJOITETULTA sähköiseltä tiedolta voidaan vaatia mm. seuraavia suojauksia:
Tietoaineistojen omistajat (tai liittyvän tieto-omaisuuden, kuten tietovarannon tai tietojärjestelmän) omistajat vastaavat tietoaineistojen luokitteluista ja luokittelun vastaavuudesta tietoluokkien määritelmiin.
Omistaja päivittää tietoluokittelua omaisuuden elinkaaren aikana sen arvon, arkaluonteisuuden ja kriittisyyden vaihtelun mukaisesti.
Tietoluokittelun toimivuutta ja johdonmukaisuutta organisaatiossa kokonaisuutena tarkastalleen säännöllisesti.
Tietoluokittelun periaatteiden tulisi olla yhdenmukaisia koko organisaatiossa, jotta kaikilla on yhtenäinen ymmärrys suojausvaatimuksista ja yhtä kriittiselle tiedolle toteutetaan yhtä kattava suojaus.
Tiedon merkitsemistavat on määritelty, ne ovat helposti tunnistettavia ja ne kattavat sekä fyysiset että sähköiset tiedot ja omaisuudet. Merkinnästä tulee käydä ilmi, miltä osin asiakirja on salassa pidettävä ja mihin salassapito perustuu. Henkilöstöä ohjeistetaan merkintöjen tekemisestä.
Organisaation on määritettävä tilanteet, joissa henkilötietojen tai muiden luottamuksellisten tietojen suojaaminen on erityisen tärkeää, ja tarvittaessa toteutettava tällaisen tiedon piilottamista sopivan vahvuisilla menetelmillä, esimerkiksi naamiointia (masking), pseudonymisointia tai anonymisointia hyödyntäen.
Anonymisoinnin ja pseudonymisoinnin lisäksi mahdollisia käytettäviä tekniikoita ovat mm.:
Organisaatiolla täytyy olla toimintatapa luottamuksellisen tiedon tunnistamiseen, kun se vastaanotetaan tai luodaan.
Luottamukselliselle tiedolle täytyy määrittää aika kuinka kauan tietoja tulee säilyttää.
Organisaatiolla täytyy olla toimintatapa luottamuksellisen tiedon tunnistamiseen, kun se vastaanotetaan tai luodaan.
Luottamukselliselle tiedolle täytyy määrittää aika kuinka kauan tietoja tulee säilyttää.
Organisaation on määritettävä tilanteet, joissa henkilötietojen tai muiden luottamuksellisten tietojen suojaaminen on erityisen tärkeää, ja tarvittaessa toteutettava tällaisen tiedon piilottamista sopivan vahvuisilla menetelmillä, esimerkiksi naamiointia (masking), pseudonymisointia tai anonymisointia hyödyntäen.
Anonymisoinnin ja pseudonymisoinnin lisäksi mahdollisia käytettäviä tekniikoita ovat mm.:
Tiedon merkitsemistapojen pitää kattaa sekä fyysisessä että sähköisessä muodossa olevat tiedot ja niihin liittyvä suojattava omaisuus kuten tietovälineet.
Merkintöjen olisi oltava organisaation määrittelemien luokitteluperiaatteiden mukaisia ja helposti tunnistettavia. Organisaation olisi ohjeistettava, mihin ja miten merkinnät kiinnitetään. Ohjeistuksessa tulee ottaa huomioon myös tulosteet. Lisäksi tarpeettoman työn säästämiseksi kannattaa ohjeistaa, milloin merkintöjä ei tarvita.
Tietyissä tapauksissa, kuten esimerkiksi julkisuuslain mukaisista salassa pitoa koskevista merkinnöistä tulee myös käydä ilmi, miltä osin asiakirja on salassa pidettävä sekä mihin salassapito perustuu.
Organisaatio on luokitellut tietoaineistojen lisäksi myös toimipisteet sekä fyysisen tieto-omaisuuden niissä käsiteltävän tiedon kriittisyyden perusteella.
Turvallista hävittämistä edellyttävien tietovälineiden tunnistamiseen ja merkitseen on olemassa sovitut menettelyt.
Tietoaineistojen omistajat (tai liittyvän tieto-omaisuuden, kuten tietovarannon tai tietojärjestelmän) omistajat vastaavat tietoaineistojen luokitteluista ja luokittelun vastaavuudesta tietoluokkien määritelmiin.
Omistaja päivittää tietoluokittelua omaisuuden elinkaaren aikana sen arvon, arkaluonteisuuden ja kriittisyyden vaihtelun mukaisesti.
Tietoluokittelun avulla voidaan antaa tietoja käsitteleville henkilöille nopea näkemys siitä, miten kriittistä tietoa on kyseessä ja kuinka tietoa pitää käsitellä sekä suojata.
Käytetyt tietoluokat ja niitä vastaavat suojaustasot on määritelty. Tietoluokka määritellään analysoimalla kyseessä olevan tiedon luottamuksellisuus, eheys ja saatavuus sekä mahdolliset muut vaatimukset. Kullekin tasolle annetaan selkeä ja kuvaava nimi.
Tietoluokat voivat olla esimerkiksi seuraavia:
RAJOITETULTA paperitiedolta voidaan vaatia mm. seuraavia suojauksia:
RAJOITETULTA sähköiseltä tiedolta voidaan vaatia mm. seuraavia suojauksia:
Tiedon merkitsemistavat on määritelty, ne ovat helposti tunnistettavia ja ne kattavat sekä fyysiset että sähköiset tiedot ja omaisuudet. Merkinnästä tulee käydä ilmi, miltä osin asiakirja on salassa pidettävä ja mihin salassapito perustuu. Henkilöstöä ohjeistetaan merkintöjen tekemisestä.
Tietoluokittelun toimivuutta ja johdonmukaisuutta organisaatiossa kokonaisuutena tarkastalleen säännöllisesti.
Tietoluokittelun periaatteiden tulisi olla yhdenmukaisia koko organisaatiossa, jotta kaikilla on yhtenäinen ymmärrys suojausvaatimuksista ja yhtä kriittiselle tiedolle toteutetaan yhtä kattava suojaus.