Käytön valvonta / lokit

Lokit ovat luetteloja tietojärjestelmien käytöstä, ongelmista, käyttäjien toimenpiteistä ja niin edelleen. Lokien tarkoituksena on maksimoida jäljet luottamuksellisten tietojen käsittelystä, jotta voidaan valvoa henkilöstön tekemisiä, tuottaa automaattiisia hälytyksiä ja selvittää väärinkäyttötilanteita.
riskien hallinta
informointi loukkauksista
ongelmien selvittäminen
Huom.! Tätä artikkelia täydennetään vielä. Lisää sisältöä tulossa piakkoin.

Vaatimustaso

Tason 1 asiat ovat pakollisia peruasioita, joista jokaisen organisaation, vaikka digitaalisuus tai datan käsittely ei korostuisikaan, olisi syytä pitää hyvää huolta.
Tason 2 asiat ovat digiturvan oleellisia ydinasioita, jotka ovat tärkeitä useimmille organsiaatioille ja joilla voidaan huomattavasti parantaa digiturvan tasoa. Nämä liittyvät yleensä tiiviisti tason 1 asioihin.
Tason 3 asiat ovat syventäviä digiturvateemoja, jotka eivät korostu jokaisen organisaation toiminnassa, mutta joiden voidaan entisestään parantaa tietoturvan ja tietosuojan saralla.
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Taso 1
Taso 2
Taso 3

Suositeltu organisointi

Teemoille, jotka ovat sopivan kokoisia ja koordinoitavissa ilman jalkauttamista yksikkö- tai esimerkiksi järjestelmäkohtaisesti, on helpompaa nimetä selkeä(t) vastuuhenkilö(t). Vastuuhenkilöllä on oltava tarvittavat valtuudet ja resurssit teeman hoitamiseen. Vastuuhenkilö voi olla esimerkiksi tietoturvapäällikkö tai tietosuojavastaava.
Teemoille, jotka vaativat järjestelmä- tai rekisterikohtaista koordinointia, organisointi kannattaa hoitaa pääkäyttäjien kautta. Tietojärjestelmät ja rekisterit ovat organisaation avainomaisuutta, joiden pääkäyttäjälle tai yhteyshenkilölle kuuluu vastuilleen erilaisten käytäntöjen hoitamista tai sääntöjen valvomista.
Teemoille, jotka ovat turhan laajoja yksittäisten vastuuhenkilöiden koordinoitaviksi, ja jotka eivät suoraan organisoidu järjestelmä- tai rekisterivetoisesti, suosittelemme yksikkökohtaista koordinointia. Jokaisessa yksikössä (myynti, tuotanto, talous, asiakaspalvelu, jne.) olisi oltava vastuuhenkilö, joka huolehtii esimerkiksi tiedon keräämisen tai sääntöjen jalkauttamisen oman yksikkönsä henkilöstölle.
Selkeä vastuuhenkilö
Pääkäyttäjät
Yksiköt
Selkeä vastuuhenkilö
Pääkäyttäjät
Yksiköt
Selkeä vastuuhenkilö
Pääkäyttäjät
Yksiköt

Osa-alueen tavoite, riskit ja haasteet

Kun hommat rullaavat hyvin ja järjestelmät toimivat, ei lokeja paljoa kaipaile. Kun tietoturvahäiriö tapahtuu, on asian tutkiminen pystyttävä kuitenkin aloittamaan jostain. Tällöin yleensä sukelletaan tapahtumalokien syövereihin, jotta saadaan tarkempia tietoja mitä tapahtui, missä ja milloin. Jos asiat menevät pieleen, meidän pitää pystyä selvittämään tilanne sekä viestiäksemme siitä viranomaisille, esimerkiksi loukkauksen kohteena olleille ihmisille tai vain selvittääksemme tilanteen itse, jotta pystymme tekemään korjaukset, jotka estävät saman tilanteen jatkossa.

Tietosuoja-asetus vaatii tietoturvaloukkauksesta melko kattavaa informointia 72 tunnin sisällö sen ilmitulosta. Tilanne on usein kaikkein huonoin, mikäli emme ole pystyneet edes havaitsemaan ongelmaa, joka onollut olemassa jo pitkään. Tämäkin siis vaatii meitä omaamaan lokeja tietojärjestelmissä. Usein lokin tekninen toteuttaminen voi olla järjestelmän toimittajan hoitamaa, mutta vastuullamme on tietenkin valita käyttöön fiksuja järjestelmiä, joissa lokit ovat kunnossa, ja lisäksi huolehtia tämä itse kehittämissänne tai teille räätälöidyissä tietojärjestelmissä. Mitä tärkeämmistä tiedoista on kyse, sitä enemmän lokilta on vaadittava ja sitä tiuhemmin lokeja on katselmoitava.

Myös yltiöpäinen lokitus voi johtaa ongelmiin. On syytä pohtia, mitä lokiin on tarpeen tallentua ja miten pitkään lokin tietoja säilytetään, jottei kerätä turhaa tietoa tai ajauduta huomaamatta kapasiteettiongelmiin. Jos lokeja ei katselmoida tai sinne kertyy liikaa epämääräistä höhää, josta ei eroteta normaalia käyttöä ongelmista, on loki melko hyödytön.


Esimerkkejä sisällöistä

Selvitettäviä kysymyksiä

Nämä ovat esimerkkejä asioista, joiden selvittämistä ja mahdollisesti raportoimista tämän osa-alueen käsitteleminen vaatii organisaartiolta.
Mitkä tiedot loki sisältää?

Lokin perusteella tulisi selvitä ainakin, kuka käsitteli, mitä tietoja, mitä muutoksia tehtiin ja milloin toimenpide tehtiin.

Loki on hyödyllinen ja käyttökelpoinen ainoastaan silloin, jos siinä on riittävästi tietoa sen käyttötarkoitusta varten. Toisaalta yksilöivien ja arkaluonteisten henkilötietojen (henkilötunnus, erityiset henkilötiedot) tallentamista lokiin kannattaa välttää.

Kuinka ylläpidosta ja analysoinnista huolehditaan?

Menettelyt, joilla lokitiedostoja seurataan ja miten epäillyt väärinkäytökset käsitellään, tulee suunnitella etukäteen. Tärkeää on myös varmistaa, että tietojen valvontatehtävät ovat selkeästi vastuutettu ja riittävästi resursoidut.

Miten ja milloin kerätyt tiedot hävitetään?

Tietojen minimoinnin periaate liittyy myös lokeihin tallennettaviin tietoihin. Minimoinnissa kannattaa määrän lisäksi huomioida säilytysaika. Tietojen elinkaarta rajaamalla pienennetään merkittävästi omaa riskiä.

Mahdollisia toimintatapoja

Seuraavat sisältöesimerkit antavat tarkempia esimerkkejä siitä, millaisilla käytännöillä tai säännöillä tämän osa-alueen turvallisuutta voidaan kehittää.
No items found.

Vaatimuksia muissa frameworkeissä

Läheisesti liittyvät Digiturvakartan muut kohdat

Tämän osa-alueen sisällöt liittyvät läheisesti etenkin näihin kohtiin Digiturvakartan muista osasista:
Tietoturvaloukkaukset
Henkilötietojen tietoturvaloukkauksella tarkoitetaan tapahtumaa, jonka seurauksena henkilötietoja tuhoutuu, häviää, muuttuu, henkilötietoja luovutetaan luvattomasti tai niihin pääsee käsiksi taho, jolla ei ole käsittelyoikeutta.
Häiriöiden käsittely
Tietoturvahäiriöllä tarkoitetaan kaikkia ei-toivottua tai yllättäviä digiturvaan liittyviä tapahtumia, jotka vaarantavat liiketoimintaa tai tietoturvallisuutta.