Reagoiva digiturvahäiriöiden käsittely

Tietoturvahäiriöllä tarkoitetaan kaikkia ei-toivottua tai yllättäviä digiturvaan liittyviä tapahtumia, jotka vaarantavat liiketoimintaa tai tietoturvallisuutta.
riskien hallinta
jatkuva kehittäminen
reagointi ongelmiin
Huom.! Tätä artikkelia täydennetään vielä. Lisää sisältöä tulossa piakkoin.

Vaatimustaso

Tason 1 asiat ovat pakollisia peruasioita, joista jokaisen organisaation, vaikka digitaalisuus tai datan käsittely ei korostuisikaan, olisi syytä pitää hyvää huolta.
Tason 2 asiat ovat digiturvan oleellisia ydinasioita, jotka ovat tärkeitä useimmille organsiaatioille ja joilla voidaan huomattavasti parantaa digiturvan tasoa. Nämä liittyvät yleensä tiiviisti tason 1 asioihin.
Tason 3 asiat ovat syventäviä digiturvateemoja, jotka eivät korostu jokaisen organisaation toiminnassa, mutta joiden voidaan entisestään parantaa tietoturvan ja tietosuojan saralla.
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Taso 1
Taso 2
Taso 3

Suositeltu organisointi

Teemoille, jotka ovat sopivan kokoisia ja koordinoitavissa ilman jalkauttamista yksikkö- tai esimerkiksi järjestelmäkohtaisesti, on helpompaa nimetä selkeä(t) vastuuhenkilö(t). Vastuuhenkilöllä on oltava tarvittavat valtuudet ja resurssit teeman hoitamiseen. Vastuuhenkilö voi olla esimerkiksi tietoturvapäällikkö tai tietosuojavastaava.
Teemoille, jotka vaativat järjestelmä- tai rekisterikohtaista koordinointia, organisointi kannattaa hoitaa pääkäyttäjien kautta. Tietojärjestelmät ja rekisterit ovat organisaation avainomaisuutta, joiden pääkäyttäjälle tai yhteyshenkilölle kuuluu vastuilleen erilaisten käytäntöjen hoitamista tai sääntöjen valvomista.
Teemoille, jotka ovat turhan laajoja yksittäisten vastuuhenkilöiden koordinoitaviksi, ja jotka eivät suoraan organisoidu järjestelmä- tai rekisterivetoisesti, suosittelemme yksikkökohtaista koordinointia. Jokaisessa yksikössä (myynti, tuotanto, talous, asiakaspalvelu, jne.) olisi oltava vastuuhenkilö, joka huolehtii esimerkiksi tiedon keräämisen tai sääntöjen jalkauttamisen oman yksikkönsä henkilöstölle.
Selkeä vastuuhenkilö
Pääkäyttäjät
Yksiköt
Selkeä vastuuhenkilö
Pääkäyttäjät
Yksiköt
Selkeä vastuuhenkilö
Pääkäyttäjät
Yksiköt

Osa-alueen tavoite, riskit ja haasteet

Yksi tapa kehittää ja parantaa omaa digiturvaa on pyrkiä reagoimaan herkästi kaikkiin tapahtuneisiin tietoturvahäiriöihin. Tällöin ei vielä olla kovin ennakoivalla tasolla työssä, mutta saatetaan toisaalta pystyä kohdistamaan omat korjaavat ja kehittävät panostukset paremmin, kuin ennakoidessa riskejä, jotka eivät vielä koskaan ole realisoituneet.

Hyvällä tietoturvahäiriöiden hallinnassa organisaatio raportoi häiriöistä laaja-alaisesti ja ne käsitellään järjestelmällisesti - mm. tunnistamalla häiriön tämänkertaiset vaikutukset, mahdolliset vaikutukset ja kiireellisyys. Viimeinen vaihe häiriön käsittelyä on päättää, otetaanko uusia käytäntöjä käyttöön, joilla vastaavien häiriöiden toteutuminen estetään jatkossa.

Tietoturvahäiriöstä tulee henkilötietojen tietoturvaloukkaus, kun henkilötietoja tuhoutuu, häviää, muuttuu, luovutetaan luvattomasti tai niihin päästään luvattomasti käsiksi häiriön seurauksena.

Esimerkkejä sisällöistä

  • Hakkerointi
  • Hävinnyt siirrettävä tietoväline (esim. USB-tikku)
  • Luvaton pääsy tietoihin huolimattoman hävittämisen takia
  • Organisaation omien digiturvasääntöjen vastainen toiminta
  • Tietojärjestelmän käyttökatko

Selvitettäviä kysymyksiä

Nämä ovat esimerkkejä asioista, joiden selvittämistä ja mahdollisesti raportoimista tämän osa-alueen käsitteleminen vaatii organisaartiolta.
Millainen häiriö oli kyseessä?

Tietoturvahäiriöllä tarkoitetaan kaikkia ei-toivottua tai yllättäviä digiturvaan liittyviä tapahtumia, jotka vaarantaa liiketoimintaa tai tietoturvallisuutta.

Henkilötietojen tietoturvaloukkaus on kyseessä, kun häiriön seurauksena henkilötietoja tuhoutuu, häviää, muuttuu, luovutetaan luvattomasti tai niihin pääsee käsiksi taho, jolla ei ole käsittelyoikeutta.

Millaisia vaikutuksia häiriöllä oli?

Tietoturvahäiriön tunnistamisen ja luokittelun jälkeen sen vaikutukset ja kiireellisyys on arvioitava. Vaikutuksia arvioidaan tässä organisaation näkökulmasta (taloudelliset, maine, jne.).

Kuinka häiriöön on reagoitu?

Häiriön tunnistamisen ja arvioinnin jälkeen on päätettävä toimenpiteistä, joita tehdään sekä välittömästi häiriön hallitsemiseksi että samantyyppisten tapauksien välttämiseksi pidemmällä aikavälillä.

Mahdollisia toimintatapoja

Seuraavat sisältöesimerkit antavat tarkempia esimerkkejä siitä, millaisilla käytännöillä tai säännöillä tämän osa-alueen turvallisuutta voidaan kehittää.
No items found.

Vaatimuksia muissa frameworkeissä

Läheisesti liittyvät Digiturvakartan muut kohdat

Tämän osa-alueen sisällöt liittyvät läheisesti etenkin näihin kohtiin Digiturvakartan muista osasista:
Riskien arviointi
Korkeatasoinen digiturvatyö edellyttää räätälöidysti ennakoivaa toteutusta, jossa erilaisia mahdollisia haitallisia tapahtumia tunnistetaan, priorisoidaan ja niiden hallintakeinoja arvioidaan.
Haavoittuvuudet
Joskus tietojärjestelmiin jää heikkouksia, joista voi aiheutua ongelmia joko vahinkojen tai rikollisen tahallisen heikkouden hyödyntämisen kautta. CVE-tiedotuksen (Common Vulnerabilities and Exposures) kautta IT-palvelujen kehittäjät viestivät tunnistetuista ja korjatuista heikkouksista.
Suojausjärjestelmät
Suojausjärjestelmät ovat teknisiä systeemejä, joilla pyritään nimenomaisesti parantamaan omaa tietoturvatasoa ja vastaamaan uhkiin - ei käsittelemään tietoja perinteisessä mielessä.