Salauksella pyritään suojaamaan esimerkiksi liikkeessä olevaa ja suojatonta dataa tai tärkeitä tietoja tallennuspaikoissaan. Se on yksi vahvimmista tavoista vahvistaa tietojenne suojausta ja tehdä tietoja vähemmän huokutteleviksi haitanteolle, joskaan salauskaan ei ole murtamatonta. Salauksella kuitenkin pyritään siihen, että vaikka tieto katoaisi taijoutuisi vääriin käsiin, se on salattuna lukukelvonta ja sitä kautta hyödyntöntä.

Salauksessa käytetään erilaisia salausalgoritmejä, joilla teksti muunnetaan sekavaksi merkkijonoksi. Salatun merkkijonon purkamiseen vaaditaan salausavain, sarja bittejä joka purkaa tekstin. Kun salausta käytetään esimerkiksi viestin suojaamiseen, vain lähettäjällä ja vastaanottajalla on salausavain hallussaan. Salausavainten hallinta on täten tärkeä osa salauskäytäntöjä. Kun esimerkiksi tietoturvaloukkauksen jälkeen huijarit pyrkivät purkamaan salasanojen salauksia, ne yrittävät arvata käytetyn salausavaimen. Hyvillä algoritmeillä ja laadukkailla salasanoilla tämäkuitenkin vie hyvin, hyvin pitkän ajan. Salausta voidaan käyttää myös pahansuopaisiin tarkoituksiin, joista kiristysohjelmat (ransomware) ovat yksi esimerkki.

Salauskäytäntöjä mietittäessä tulee tietenkin verrata salattavan tiedon arvoa sekä salauksen vaatimia kustannuksia. Suosittuja salausalgoritmejä ovat mm. AES (Advanced Encryption Standard, tarjolla 128-, 192- ja 256-bittisenä), RSA sekä Triple DES. Yleisten salausalgoritmien käyttämisen ehdoton hyvä puoli on niiden kokema ankara, pitkäaikainen testaus tehokkaiden tietokoneiden ja älykkäimpien ihmismielien toimesta.